Puolitoista viikkoa sitten taitettin Anun työpaikalla talvi. Toisin sanoen toivotettiin kevät tervetulleeksi ja heitettiin hyvästit talvelle. Jotkut meistä opettajista mieltävät kevääksi jo tammikuun alun, mutta itse ajattelen sen alkavan helmikuun alussa. Oli miten oli, mutta talventaittajaiset ovat tammikuun lopussa ihan siitä syystä, että silloin jaamme oppilaille välitodistukset. Valon määrä on kasvanut huimasti sitten joulun ja jotenkin olo on keväinen. Tätä kaikkea on syytä juhlistaa.
Talventaittajaiset mennään aina jollain tietyllä teemalla. Tänä vuonna teema oli matkailuaiheinen. Opettajainhuone oli koristeltu sinivalkopunaisin värein ja kun käveli sisään huoneeseen, tuntui kuin olisi tullut Pariisiin. Työyhteisömme tyky-toimikunta oli taikonut opettajainhuoneen todella viihtyisäksi ranskalaistyyliseksi juhlapaikaksi. Tarjoilu oli luonnollisesti myös ranskalaista. Valokuvat puhukoot puolestaan.
Täytyy todeta, että tyky-tiimi oli tehnyt aivan loistavaa työtä ja todella panostanut iltaan. Itse en ikimaailmassa olisi pystynyt vastaavaan, erityisesti nyt, kun suurin osa ajasta ja energiasta menee työn ohella rakentamiseen.
Olemme molemmat oikeastikin käyneet Pariisissa, yhdessä kaksikin kertaa. Tässä muistoja lähes kymmenen vuoden takaa. Kyseessä oli ensimmäinen yhteinen reppumatkamme. Viikon mittaisen reissun yhtenä kohteena oli tuolloin, vuoden 2005 kesäkuussa, Pariisi.
Vuonna 2007 teimme tuon jo moneen otteeseen mainitun kuukauden mittaisen reilireissun Euroopassa. Tämä reissu oli pohjana vielä paljon upeammalle maailmanympärimatkalle. Silloinkin yhtenä kohteena meillä oli Pariisi!
Mukavia muistoja kaiken kaikkiaan!