Soul on nouseva matkakohde. Vaikka Etelä-Koreaa on vuosikymmenten ajan varjostanut huonomaineinen naapurimaa, jonka kanssa se virallisesti edelleen on sodassa, on maa nykyään varsin turvallinen ja suosittu matkakohde. Soulissa riittää tekemistä useaksi päiväksi, ja mielenkiintoisia päiväretkikohteita on tarjolla niille, ketkä haluavat viettää kaupungissa hieman pidemmän loman.
Suomalaiset voivat matkustaa Souliin kätevästi jopa suoralla lennolla Helsingistä. Välilaskullisiakin lentoreittejä on tarjolla. Lentokentältä pääsee keskustaan joko metrolla (n. 45 min.) tai bussilla (n. 1. 20 h). Myös itse Soulissa liikutaan metrolla tai bussilla. Jos majoittuu keskustassa, kuten me teimme, monille nähtävyyksille voi hyvin myös kävellä.
Suositeltavaa on ostaa heti lentokentältä kännykän nettiliittymä, jonka kylkiäisenä saa ladattavan matkakortin (Tmoney). Kortin voi ostaa myös kaupungista. Lataaminen tapahtuu helpoiten kadunkulman kaupassa tai metroaseman palvelupisteessä. Lataaminen onnistuu vain käteisellä, ei kortilla. Metroasemien kulkuporteista näkee kortin saldon.
Soulin palatsit
Soul tunnetaan ennen kaikkea upeista palatseistaan, entisaikojen hallitsijoiden asuinpaikoista. Viidestä kuuluisasta palatsista voi valikoida itselleen kiinnostavimmat, jollei kaikkiin halua tai ehdi tutustua. Me vierailimme kahdessa, Gyeongbokgungin palatsissa sekä Changdeokgungin palatsissa.
GyeongbokgunginIn palatsi on Soulin palatseista suurin. Se on rakennettu 1300-luvun lopulla. Changdeokgungin palatsi rakennettiin hieman myöhemmin, 1400-luvan alussa. Molemmat palatsit ovat kärsineet tuhoa historiansa aikana, mutta niitä on sittemmin rakennettu uudelleen sekä restauroitu. Sekä Gyeongbokgungin että Changdeokgungin palatseille on reilun kahden euron pääsymaksu. Ruuhkiin saa varautua.
Soulin tornit – N Seoul Tower ja Lotte World Tower
Palatsien lisäksi Soulin pakollisiin nähtävyyksiin kuuluvat tornit. Etelä-Korean korkein rakennus, Lotte World Tower, kohoaa peräti 555 metriin. Vajaan 20 euron hintaisella pääsylipulla pääsee useampaan yläkerrokseen, aina noin 500 metrin korkeuteen, ihailemaan suurkaupunkinäkymiä. Tornin vieressä on viheralueita sekä huvipuisto. Keväällä kukkivat kirsikkapuut koristavat aluetta.
Toinen näköalatorni on N Seoul -torni. Lippu on hieman halvempi, reilut 13 €. Täältäkin avautuvat hienot maisemat Souliin, vaikka torni on vain 237-metrinen. Torni sijaitsee kukkulalla, ja sen juureen pitääkin joko kivuta rappusia tai mennä gondolihissillä.
Gangnam
Gangnamin kaupunginosa tunnetaan ennen kaikkea COEX-kauppakeskuksesta. Täällä kuvattiin aikoinaan tunnetun hitin Gangnam Stylen musiikkivideota, jonka myötä Soul ja Etelä-Korea niittasivat itsensä lopullisesti maailmankartalle. Kauppakeskuksen kupeessa on Gangnam-patsas. Samalla alueella voi käydä myös Bongeunsan temppelillä, joka edustaa hieman erilaista, vanhempaa ja perinteisempää nähtävyyttä.
Bukhansan-kansallispuisto
Hieman keskustan ulkopuolella pääsee hetkeksi irti suurkaupungin hulinoista, vaeltamaan Bukhansan-kansallispuistoon. Meno onnistuu kätevästi metrolla, ja matka kestää noin kolme varttia. Bukhansan Ui -niminen metroasema on linjansa viimeinen, ja kun tältä asemalta nousee ylös maanpinnalle, päätyy esikaupunkialueelle, jossa voi palveluiden äärestä aloittaa vaelluksen kohti kansallispuistoa. Reilun kilometrin kävelyn jälkeen saavutaan puiston sisäänkäynnille.
Bukhansanin kansallispuisto on yllättävän laaja, ja yhden päivän vierailun aikana ei millään ehdi koko aluetta nähdä. Suosituin reitti tuntuu olevan reilun kolmen kilometrin mittainen vaellus ylös Samgaksanin vuorelle. Vuori koostuu kolmesta huipusta, ja näistä korkein, 836 metriin kohoava Baegundae, on vaelluksen päätepiste. Reittiä voi luonnehtia keskivaikeaksi. Nousumetrejä kertyy yli 500, mutta jyrkimpiä kohtia on helpotettu kaitein ja rappusin. Osa reitistä on epätasaista alustaa. Ylhäältä on hyvän sään sattuessa hulppeat näkymät alas Soulin suurkaupunkiin.
Retki DMZ-alueelle
Yksi mielenkiintoinen ja suositeltava retkikohde on DMZ-retki eli retki Koreoiden rajan molemmin puolin rakennetulle demilitarisoidulle alueelle. Me teimme retken Viptravel-matkatoimiston kautta, ja voimme lämpimästi suositella kyseistä firmaa. Järjestelyt toimivat hyvin, ja opas (Jenny) oli mainio ja puhui hyvin englantia. Retken aikana tuli aimo annos Korean historiaa ja nykypäivää.
Retken aikana pääsee vierailemaan pohjoiskorealaisten rakentamassa tunnelissa, joka onkin käytännössä ainoa paikka, jossa virallisesti käydään DMZ-alueella. Näköalapaikalta hahmottaa sitten itse DMZ-alueen, jonka eteläinen raja näkyy selvästi, mutta oletettu pohjoinen raja on puolestaan kasvillisuuden peittämä. Näköalatasanteelta näkyy utuisellakin säällä melko hyvin eteläisen DMZ-alueen paikallinen kylä sekä Pohjois-Korean puolen asutuksia.
Retken aikana käydään tunnelin ja näköalapaikan lisäksi myös erilaisilla monumenteilla ja muistoalueilla. Jenny kertoo monien korealaisten kohtaloista sodan erotettua perheitä irti toisistaan. Hän toivoo, että jonain päivänä Etelä-Koreasta voisi entisaikojen tapaan matkustaa taas suoralla junayhteydellä Pohjois-Koreaan ja sieltä aina Eurooppaan asti. Mielenkiintoinen retki kerta kaikkiaan!
Lopuksi vielä Soulin plussat ja miinukset:
+ Suomesta pääsee Souliin joko suoralla tai välilaskullisella lentoyhteydellä.
+ Turvallinen kohde
+ Hyvä ja kattava metroverkosto, myös käveleminen onnistuu mainiosti.
+ Paljon mielenkiintoista nähtävää ja hyviä retkikohteita
+ Ravintoloita ja kahviloita on tarjolla runsaasti moneen makuun.
+ Julkisia ilmaisia vessoja on tarjolla hyvin, myös metroasemilla.
+ Ei kulkukoiria.
– Suurkaupungin hulina ja ajoittainen väenpaljous.
Soul ja oikeastaan pari muutakin kohdetta Etelä-Koreassa kiinnostaisivat kovasti. Viereinen Japani vain menee kiinnostavuudessa aina edelle… Ruoka Etelä-Koreassa lienee erinomaista, ollaan tykästytty kyseisen maan barbeque-ravintoloihin, joissa poikkeuksetta henkilökuntakin on aina ollut todella ystävällistä.
Molemmista maista löytyy kyllä paljon kiinnostavaa ja aikaa saisi olla aina enemmän. Japanilainen ruoka oli taas enemmän meidän makuun, jos näistä pitää valita.
Etelä-Koreassa käyttävät enemmän makeita ja/tai tulisia kastikkeita, mutta nämähän on niitä makuasioita, joista ei voi kuin kiistellä 😉 Henkilökunta oli kyllä avuliasta ja ystävällistä.