Vang Viengissä olisimme halunneet olla pidempään ja tehdä lisää hienoja elämysretkiä. Itse asiassa olisimme haluneet olla koko Laosissa pidempään, matkata etelään, nähdä maata enemmän. Mutta ei auta, olimme varanneet Laosiin aikaa vain kuusi päivää, ja se oli ilman muuta liian vähän. Laos oli kuitenkin mielestämme kaiken kaikkiaan ihan positiivinen kokemus, vaikka hienoimmat nähtävyydet olivatkin temppeleitä, joita olimme jo päässeet ihastelemaan monessa paikassa. Kuitenkin Laosin siisteys ja rauhallisuus vetosi meihin sen verran, että pidämme sitä parempana reppureissumaana kuin vaikkapa Thaimaata. Palvelu tosin ei Laosissakaan ollut mitään huippua, mutta toisaalta turisti saa maassa kulkea hyvin rauhassa kaupustelijoilta ja muilta tyrkyttelijöiltä. Hintatason puoleen Laos oli hyvin lähellä Thaimaata.
Etukäteen ajattelimme, että Laos olisi ehkä vähän tylsä maa, eihän siellä ole edes merenrantoja. Mutta mitä vielä, siellä on makeaa vettä lampien ja jokien muodossa, ja ainakin joissa kyllä uskaltaa uidakin! Vang Viengissä pääsimme vilvoittelemaan ihanaan veteen elämysretkellämme. Lisäksi Laos on ainakin pohjoisosissa hyvin vuoristoista seutua, ja täten maisemiltaan naapurimaitaan kauniimpi. Laos ei ollut tylsä!
Merkillepantava seikka Laosissta oli se, että näimme siellä enemmän liikenneonnettomuuksia kuin missään muussa maassa reissumme aikana, ainakin suhteutettuna maassa viettämäämme aikaan. Vaikka liikenne Laosissa on hiljaista verrattuna moneen muuhun Aasian maahin, kolareita näytti silti sattuneen. Emme tiedä, oliko tämä vain sattumaa, vai onko Laos oikeasti vaarallinen maa liikenteensä puolesta.
Viimeinen kohteemme Laosissa oli pääkaupunki Vientiane, joka sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Thaimaan rajasta. Vientiane oli tähän asti käymistämme Aasian pääkaupungeista selvästi viihtyisin. Reilun parinsadan tuhannen asukkaan Vientiane on rakennettu väljästi ja liikkuminen kaupungissa on helppoa jalkaisin. Liikenne on rauhallisempaa kuin vaikkapa vastaavankokoisissa Vietnamin kaupungeissa osittain varmaan siksi, koska mopoja ja moottoripyöriä on liikenteessä selvästi vähemmän. Meillä ei ollut Vientianessa karttaa (Laosissa kartat tuntuvat olevan aika kortilla.), mutta silti löysimme perille haluamiimme paikkoihin huomattavasti helpommin kuin Bangkokissa kartan avulla. Ainut miinus oli todella paahtava helle, joka ei ole koskaan tervetullut juttu kaupunkilomalle, ja nyt siis puhumme noin 40 asteen helteestä.
Olimme Vientianessa vain yhden yön, mutta jo tulopäivänä ehdimme kiertää kävellen kaupungin tärkeimmät nähtävyydet. Mieleenpainuvin nähtävyys oli Pariisin Riemukaarta muistuttava rakennus viihtyisällä Patouxay- puistoalueella. Täällä viettivät sunnuntai-iltapäivää paikalliset. Kipusimme ylös torniin ja näimme kaupungin levittäytyvän alapuolellamme.
Vientianessa yövyimme keskustan hotellissa, joka oli koko Laosin vierailumme paras majapaikka. Täytyy kuitenkin sanoa, että hotellien taso Laosissa ei ollut naapurimaitten luokkaa. Täällä sai vaatimattoman luukun samalla hinnalla kuin esimerkiksi Kambodzassa hyvätasoisen hotellihuoneen. Toisaalta jokikinen luukku Laosissa oli parempi kuin ne Etelä-Thaimaan saarten bambumökit, joita emme kyllä lämmöllä muistele.
Vientianesta matka jatkui, yllätys yllätys, inhoamaamme Bangkokiin. Bangkokiin menoon oli kyllä hyvä syy – sieltä lähtisi seuraava lentomme kohti Hongkongia. Puntaroimme pitkään, menisimmekö Bangkokiin bussilla vai junalla. Päädyimme sitten lopulta junaan, olimmehan bussissa istuneet/makailleet viime aikoina ihan riittämiin. Matkasimme ensin pikkubussilla Thaimaan rajalle puolisen tuntia. Olimme aivan hiestä märkiä, sillä bussissa ei ollut ilmastointia. Sitten odottelimme rajan tuntumassa junan lähtöä vajaan tunnin. Tajuttoman kuuma oli asemallakin! Juna, joka vei meidät viidessätoista minuutissa rajan yli Thaimaan puolelle, oli kyllä varsinainen junien juna! Se piti niin kamalaa mekkalaa, että paikallisetkin pyörittelivät päätään ihmetyksestä. Eikä tietenkään taaskaan mitään ilmastointia. Rajanylitys kävi kyllä todella nopeasti niin Laosin kuin Thaimaankin puolella. Meillä oli Thaimaan leimat passissa vain lyhyen odottamisen jälkeen.
Itse juna, joka vei meidät Thaimaan ja Laosin rajalta Bangkokiin, oli sekin aika raju ilmestys ulkoapäin. Sisältä sen sijaan juna oli oikein hyvä. Olimme ostaneet liput ilmastoituun kakkosluokkaan. Vaunut olivat melko kapeita, mutta matkustajia oli aina vain yksi molemmin puolin käytävää, joten tilaa oli kyllä. Penkit taipuivat sängyiksi helposti. Hintaan kuuluivat lakanat, peitto ja tyyny. Sängyt olivat pehmeämmät kuin monien Aasian hotelleiden sängyt, joten mikäpä niissä oli nukkuessa. Kiskot olivat kyllä melkoisen epätasaiset ja juna pomppi ja heilui välillä aika paljon. Onneksi emme suistuneet kiskoilta. Matka taittui nopeasti ja kivuttomasti Bangkokiin asti, jonne saavuimme aamulla puoli seitsemän maissa.
Onneksi juna toi meidät keskustassa olevalle juna-asemalle, joka sijaitsi metron varrella. Pääsimme siis metrollla ja ilmajunalla suhteellisen nopeasti samaan hotelliin, jossa olimme majoittuneet myös kuukautta aiemmin. Kyseessä on Nasa Vegas- hotelli, josta saa netin kautta huonen 11 eurolla. Hintaan ei sisälly aamupalaa eikä nettiyhteyttä. Jos ottaa lisämaksusta 24h nettiaikaa sekä aamupalabuffetin kahdelle hengelle, tulee hinnaksi n. 20e/yö. Kohtuuhinta ottaen huomioon sen, että aamupalabuffet on todella runsas ja hotelli hyvätasoinen.
Meillä ei ollut mitään mielenkiintoa lähteä tarpomaan yhtään minnekään hotellilta, olihan tämä kaupunki jo nähty ja huonoksi havaittu. Pysyttelimme hotellilla, kävimme hotellin kuntosalilla ja tien toisella puolella olevassa kaupassa sekä varasimme vihdoin ja viimein loputkin lentoliput reissumme viimeisiä etappeja varten. Lähes kaikki oli nyt loppuunsuunniteltu, ainoastaan majoituksia ja mahdollisia retkiä yms. pitäisi vielä etsiä ja varailla. Ei muuta kuin eteenpäin, loppusuora ei vielä näy!