Yksi Islannin upeimmista vesiputouksista sijaitsee maan itäosissa. Kyseessä on Hengifoss, Islannin toiseksi korkein putous. Hengifoss on 128m korkea, ja sen tunnuspiirteenä on putouksen taustalla rosoisessa kalliossa kulkevat punaiset poikkiraidat. Hengifossille johtaa helppokulkuinen vaellus, joka voi tuntua hiukan pitkältä, koska maisema on hyvin avoin. Putous siintää kaukana edessä, ja tulee lähemmäksi yllättävän hitaasti. Matkalla on kuitenkin hienoa nähtävää. Alati hienojen maisemien lisäksi esimerkiksi Litlanesfoss-putous on hieno.


Itse putousta pääsee ihailemaan monestakin kohtaa. Ehkä hienoimmat näkymät ovat korkealla putouksen vasemmalla puolella, jonne pääsee jyrkkää polkua pitkin. Ruuhkia ei näillä poluilla ole, vaan suurin osa kävijöistä kulkee putouksen alareunan lähettyville. Ylhäältä näkymät ovat kuitenkin selvästi hulppeammat, joten vaivannäkö kannattaa.

Hiukan hiljaisempi, mutta vähintäänkin yhtä hieno paikka on Stuđlagil-kanjoni. Jos mielii päästä kanjonin pohjalle, täytyy vaeltaa muutama kilometri, mutta tämäkin reitti on loppua lukuun ottamatta helppokulkuista. Virallisen parkkipaikan luota puolestaan pääsee portaita pitkin alas lähemmäs kanjonia sen toiselle puolelle. Tälläkin puolella pääsee pohjalle asti, mutta se vaatii aikamoista taiturointia. Molemmilla puolilla kannattaa käydä, jos aikaa on. Kanjonin vesi on uskomattoman turkoosia, ja pilarimaiset seinämät ovat tyypillisiä Islannin dramaattisille maisemille.

Noin 2500 asukkaan pikkukaupunki Egilsstađir on Itä-Islannin suurin asutuskeskittymä, joten jos palveluita kaipaa, kannattaa suunnata sinne. E-kaupungin (kuten aloimme kaupunkia helppouden vuoksi kutsumaan) lähettyvillä on hyvä yöpymispaikaksi sopiva Seydisfjordur, jossa on myös leirintäalue. Muutama ravintolakin löytyy. Tämä kylä sijaitsee upealla paikalla vuonon rannalla, ja maisemistaan se onkin tunnettu. Seydisfjorurissa on kuvattu kuuluisa islantilainen Suomessakin nähty Loukussa-sarja.


Kun ajaa Islannin ympäri kulkevaa kehätietä etelämmäs itärannikkoa pitkin, törmää väkisinkin useisiin hienoihin pysähdyspaikkoihin. Djupivogurin kylässä voi käydä katsastamassa Merry Bayn munia. Kyseessä on taideteos, joka koostuu 34 suuresta graniittimunasta. Kukin muna edustaa yhtä alueella pesivää lintulajia.

Vesturhornin komeat kalliot ovat kirkkaalla säällä näkemisen arvoiset, mutta onneksi alueella on muutakin nähtävää, niin rahat eivät usvaisen sään sattuessa mene ihan hukkaan. Usvaan Islannissa kyllä saa varautua. Vesturhorniin on pääsymaksu, mutta samalla rahalla näkee myös muun muassa vanhan viikinkikylän. Todellisuudessa tämä kylä ei ole niin vanha miltä näyttää, vaan se on rakennettu elokuvaa varten. Hieno paikka joka tapauksessa!


Hauska pysähdyspaikka on myös keskellä ei mitään kököttävä punainen tuoli. Tuoli on pultattu kiinni kallioon, joten tuulen mukaan se ei lähde. Mikä lie on tämän tuolin tarkoitus? Kenties vain viihdyttää ohi ajavia autoilijoita.

Jos mielii jäätikkösafarille, Höfnin kylästä on mahdollisuus osallistua retkelle, jonka aikana tutustutaan Vatnajökulliin eli Islannin suurimpaan jäätikköön. Me emme retkelle menneet, vaan tyydyimme katselemaan jäätikköä sen reunalta käsin. Muutamassa kohdassa tämä on mahdollista.
Ehkä paras ilmainen jäätikön reunalla oleva paikka on Jökulsárlonin jäätikkölaguuni. Laguunille järjestetään veneretkiä, mutta sen reunaa pitkin pääsee kävelemään ihan ilmaiseksikin. Maisema on alati muuttuva, sillä jäätiköstä irtoavat jäälohkareet lipuvat hiljalleen kohti merta. Hassua, että laguunissa näkee uiskentelevan useita hylkeitä.



Islanti on täynnä toinen toistaan hienompia vesiputouksia. Suuret sademäärät ja isot jäätiköt sekä otolliset luonnon muodot ja korkeuserot, siinä pääsyyt siihen, miksi Islannissa kuohuaa poikkeuksellisen paljon. Vatnajökullin kupeessa on Svartifoss-putous, yksi esimerkki Islannin upeasta luonnosta. Svartifoss tiputtautuu alas Islannille tyypillisen näköisen kallioreunaman edustalla. Samantapaisia muodostelmia näkee monessa muussakin paikassa Islannissa. Kallio on kovettunutta laavakiveä, joka on luonnonmullistusten myötä jämähtänyt pilarimaiseksi muodostelmaksi.


Islannin juttusarjamme alkaa tulla päätökseen, mutta luvassa on vielä yksi postaus. Roadtrip-sarjan viimeisessä osassa kerromme Etelä-Islannin nähtävyyksistä. Luvassa on siis ainakin lisää vesiputouskuvia sekä muita upeita maisemakuvia, joita tässä maassa kyllä on helppo räpsiä.

Lue myös Islanti-juttusarjan osa 5 tästä!
Hienoja kuvia jälleen kerran, toivottavasti itsekin pääsisin lähiaikoina Islantiin. Stuđlagil-kanjoni näyttää erityisesti hienolta! Se muuten muistuttaa vähän Sloveniassa olevaa Vintgarin-rotkoa, josta pidimme kovasti.
Hei ja kiitos! Joo, kyllä oli kiva paikka tuo kanjoni. Pitää muistaa sitten Sloveniaan mennessä tuokin paikka….