Villinorsuja Kui Burin kansallispuistossa

Bussi, jolla matkasimme Khao Lakista Prachuap Khiri Khaniin, oli tullessaan Khao Lakiin jo 40 minuuttia myöhässä. Prachuap Khiri Khaniin saavuimme illalla pimeän aikaan. Meidät jätettiin päätien varteen yli kahden kilometrin päähän keskustasta. Aloimme kävellä kohti keskustaa. Mopotaksi noukki meidät  kyytiin. Löysimme täältä reissumme toiseksi halvimman majapaikan. Vaatimattomasta hotellihuoneesta maksoimme tällä kertaa vain reilut 6e/yö. Näitä lisää, hyvällä paikalla sijaitsevia halpoja majapaikkoja, joihin kuuluu vielä ilmainen nettiyhteys!

Helsingin Sanomat kirjoitti taannoin, että Prachuap Khiri Khan on Thaimaan viihtyisin rantakaupunki. Mekin tulimme tänne juuri sen vuoksi, että näkisimme Thaimaasta jotain muutakin kuin turistialueet. Täällä ei  totisesti paljon turisteja  ollut, vain pääasiassa paikallisia. Hinnoissakin huomasi, että nyt ollaan turistialueiden ulkopuolella, ruoka ja majoitukset olivat huomattavasti halvempia kuin muualla!

 

Vuokrasimme Prachuap Khiri Khanissa polkupyörät päiväksi. Pyörät olivat kyllä parhaimmat päivänsä nähneet, mutta niillä piti vain ajella varovasti. Eipä tuo hintakaan päätä huimannut – päivän vuokra maksoi vain 1,50e/pyörä. Kävimme katsomassa kaupungin temppeleitä sekä pyöräilimme rantakadun varrella. Mikään paras mahdollinen rantalomakohde tämä ei ole, sillä vaikka ranta itsessään on ihan kiva, niin merivesi on kyllä aika sameaa (likaista). Keskustan ulkopuolella oli Ao Manaon ranta, jossa oli paljon paikallisia viettämässä vielä uuttavuotta. Siellä mekin kävimme uimassa.

 

 

Prachuap Khiri Khanin ehkä hienoin nähtävyys on apinoiden kansoittama näköalavuori, jonne johti 396 askelmaa. Hikihän siinä tuli väkisinkin, kun kosteassa helteessä ylös kipusi. Apinoita oli kyllä todella paljon, mutta onneksi suurin osa niistä oli aika rauhallisia. Vain yksi apina yritti varastaa Anun kädessä olevaa karttaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Ihmiset syöttivät apinoita ja muutama urosapina olikin paisunut melko ison kokoiseksi. Ylhäällä huipulla näki sitten koko kaupungin ja merenrannat ja siellä puhalsi mukavan vilvoittava tuuli. Ylhäälle oli myös rakennettu jonkinlainen temppeli.

 

 

Kui Burin kansallipuistossa käyminen oli myös ohjelmassa  ollessamme Prachuap Khiri Khanissa. Retkiä Kui Buriin ei juuri järjestetä ja koska täällä bussiyhteydet ovat aika huonoja, paras vaihtoehto oli vuokrata moottoripyörä ja ajaa itse kansallispuistoon. Saimmekin moottoripyörän vuokralle omalta hotelliltamme. Ensimmäiset 30km jouduimme ajamaan päätien varrella. Siinä piti olla tarkkana, koska liikennettä oli paljon. Onneksi tiellä oli kunnon piennar ja se oli nelikaistainen.

Matkaa Kui Buriin taisi lopulta kertyä n. 65km. Käännyttyämme sivutielle saimme muutamasta vesipyssystä vielä vettä niskaamme. Uudenvuoden juhlinta oli täällä todellakin venähtänyt vähän pitkäksi. Aluksi kylttejä Kui Burin kansallispuistoon oli tasaisin välimatkoin, mutta sitten jossain vaiheessa ne loppuivat. Yhdessä risteyksessä emme enää tienneet, kumpaan suuntaan meidän pitäisi lähteä menemään. Kysyimme neuvoa eräältä naiselta. Englantia hän ei osannut, joten näytimme naiselle norsun korvia ja kärsää. Lopulta nainen tajusi, minne halusimme mennä, mutta hän neuvoi meidät väärään suuntaan. Ajoimme reilut 10km, kysyimme neuvoa uudestaan ja ajoimme sitten takaisin samaan risteykseen. Jouduimme kysymään neuvoa vielä useaan otteeseen, sillä kansallispuiston kylttejä ei enää ilmaantunut. Lopulta löysimme paikan.

Kansallispuistossa sitten ilmeni, että alueelle ei pääsekään menemään omatoimisesti, vaan sinne pitää ostaa autokyyti. Rahastustahan tämä oli. Lisäksi kansallispuiston työntekijä sanoi, että kyyti lähtisi vasta klo 15 ja takaisin pääsisimme klo 18. Sanoimme, että haluamme sisään heti ja poiskin paljon ennen iltakuutta, sillä meillä oli vielä paluumatka Prachuap Khiri Khaniin, emmekä halunneet ajaa sinne pimeässä. Lopulta nainen sai järjestettyä meille kyydin sisälle kansallispuistoon. Saimme myös tingittyä vähän kyydin hinnasta pois ja maksoimme siitä loulta n. 12,50e. Liput kansallispuistoon olivat 5e/hlö.

Yksi syy siihen, miksi kansallispuistoon viedään ihmisiä vasta klo 15 iltapäivällä on se, että norsuja (joita ihmiset sinne tulevat katsomaan) näkee silloin todennäköisimmin. No, vaikka me olimme paikalla jo puoli kaksi iltapäivällä, tulivat norsut jo silloin juomaan ja kylpemään eräälle lammelle. Olimme hyvissä asemissa alle sadan metrin päässä lammesta jonkun talon terassilla ja sieltä ne aasiannorsut sitten tulivat lammelle ensin pienemmissä porukoissa ja sitten lopulta isommissakin laumoissa. Nämä norsut pitivät myös aluksi todella kovaa mekkalaa. Niillä tuntui olevan paljon asiaa toisilleen. Niiden erilaiset äänet kantautuivat lammen lisäksi metsän uumenista.

 

 

Norsut lähtivät pois lammelta ja niiden äänet hiljenivät. Luulimme, ettemme enää näkisi niitä. Odotimme kuitenkin vielä jonkin aikaa. Odotuksemme palkittiin. Oli nimittäin luvassa ”loppuhuipennus.” Norsut tulivat koko ison lauman joukolla ylhäältä mäeltä polkua pitkin alas lammelle juomaan ja virkistäytymään. Niitä oli paikalla yhtä aikaa ainakin 15. Rahamme eivät kyllä todellakaan menneet hukkaan, sillä norsut tarjosivat meille tosi komean näytöksen. Tämä oli kyllä koko Thaimaan vierailumme mieleenpainuvin kokemus!

 

Mieleenpainuvat kokemukset eivät jääneet siihen. Paluumatkalla nimittäin näimme sivutiellä kummallisen mykkyrän, joka lähti liikkumaan kohti tien toista laitaa. Kyseessä oli iso kobra, joka oli ollut tiellä makailemassa. Hurautimme moottoripyörällä ohi ja pelästytimme käärmeen, joka luikerteli pää korkealla ilmassa pois altamme. Todella onni, että kobra lähti poispäin meistä, emmekä esimerkiksi ajaneet sen yli. Kyseessä oli kuitenkin myrkkykäärme. Ajoimme takaisin ja yritimme katsella pellon puolelle, mutta käärme oli poissa, emmekä enää nähneet sitä uudestaan. Myöhemmin yritimme netistä selvittää, mikä kobralaji oli kyseessä, muttemme saaneet varmuutta asiaan.  Se saattoi olla jopa kuningaskobra (joka ei kylläkään kuulu kobrien sukuun). Emme ole koskaan nähneet niin isoa käärmettä luonnossa. No, tämä päivä oli kyllä hyvä päivä ainakin eläinten bongailun kannalta!