Saint Vincent ja Grenadiinit

Karibian saarihyppelymme oli edennyt päätä huimaavaa vauhtia eteenpäin, ja jäljellä oli enää muutama saari. Barbadoksella vietetyn viikon jälkeen vuorossa oli seuraava saari ja uusi maa, Saint Vincent ja Grenadiinit. Matka taittui jälleen lentäen. InterCaribbean Airwaysin pieneen ahtaaseen potkurikoneeseen tavaroita survoessamme olimme iloisia siitä, ettei näitä pikkukone-etappeja enää montaa edessä olisi. Itse lentoyhtiö on tosin hyvä, sillä koneet lähtevät usein jopa etuajassa, ja matkatavarat kuuluvat lippujen hintaan.

Päätimme majoittua koko Saint Vincent ja Grenadiinien vierailun ajaksi samaan majapaikkaan. Näin minimoimme tavaroiden pakkaamisen ja purkamisen sekä rinkkojen raahaamisen. AirBnb-majoituksemme Saint Vincentin pääkaupungin Kingstownin kupeessa oli hinta-laatusuhteeltaan Karibian majoitustemme parasta antia tällä reissulla. Maksoimme yöpymisestä vain noin 44€/yö. Näin edullista majapaikkaa emme olleet löytäneet sitten El Salvadorin. Majapaikasta bussipysäkille, keskustaan ja kaupoille päästäksemme meidän piti kivuta ylös jyrkkää mäkeä, mikä kävi hyvästä treenistä. Olimme kuitenkin loppujen lopuksi tyytyväisiä siihen, että olimme valinneet majapaikan keskustan ulkopuolelta, emmekä niin sanotuilta pelipaikoilta.

Kingstown on pääkaupungiksi pieni, mutta liikenneruuhkia täälläkin saadaan kyllä aikaiseksi. Ruuhka-aikoina virkavalta viittilöi hullunkurisesti autoilijoille keskustan risteyksissä. Kukot ja kanat kipittävät kilpaa autojen seassa, ja bongasimmepa sataman läheltä villin kilpikonnankin astelemassa pitkin katuja. Kingstown muistuttaa Dominican pääkaupunkia Roseauta. Kodittomia ja muita outoja hiippareita tosin on vähemmän.

Karibianristeilijät pysähtyvät Saint Vincentin satamaan. Retkibussit kuljettavat turisteja saaren tärkeimmille nähtävyyksille. Me tutustuimme näihin samaisiin nähtävyyksiin sekä muutamaan muuhunkin, hiljaisempaan käyntikohteeseen vuokra-autolla. Autonvuokraus hoitui kätevästi majapaikan kautta. Tiet ovat Saint Vincentillä monin paikoin mutkikkaita ja hitaita, mutta välimatkat melko lyhyitä. Kaksikin päivää auton ratissa olisi riittänyt, mutta minimivuokrausajan ollessa kolme päivää, kurvailimme ympäri saarta tuon ajan verran. Liikenne on Saint Vincentillä vasemmanpuoleista, mutta siihenkin on jo totuttu.

Saint Vincentin päänähtävyyksiin kuuluvat kauniit Dark View-putoukset. Putouksille on noin parin euron pääsymaksu. Lipunmyynnissä meitä varoiteltiin menemästä toiselle putoukselle, mutta mielestämme reitit olivat oikein hyvässä kunnossa, niin ensimmäiselle kuin toisellekin putoukselle. Molemmilla putouksilla on mahdollista käydä kastautumassa putouksen alla.

Toinen suosittu käyntikohde on Wallilabou Bay. Paikka toimi aikoinaan Pirates of the Caribbean-leffan kuvauspaikkana. Alueelle on jätetty nähtäväksi lavastaita sekä kuvausrekvisiittaa. Ihme kyllä, pääsymaksua ei ole. Viereisellä rannalla voi pulahtaa uimaan, tosin vesi ei ole kovinkaan kirkasta. Ihmettelimme itse hiukan sitä, että tämän pitäisi olla saaren paras snorklauspaikka. Yritimme snorklata, mutta huonon näkyvyyden vuoksi käännyimme lähes saman tien ympäri.

Wallilabou Bayn lähellä on samannimiset pienet vesiputoukset, joille voi myös vaeltaa kuvauspaikalta kahden kilometrin matkan. Putouksille on parin euron pääsymaksu, ja sinne on rakennettu picnic-alue.

Saint Vincentin pohjoisosissa on Owia Salt Pond-näköalapaikka, jossa saimme ihastella maisemia sekä rantakivikkoon lyöviä mahtavia tyrskyjä keskenämme. Pääsymaksu on tällekin alueelle kaksi euroa henkilöltä, ja tännekin on rakennettu viihtyisä picnic-paikka.

Muita pääsaaren nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Argylen kansainvälinen lentokenttä, joka sijaitsee saaren eteläosissa meren rannalla. Kenttä on hiljainen, mutta näköalapaikalta voi silloin tällöin nähdä saapuvan tai lähtevä lentokoneen. Vanha kenttä on pääkaupungin kupeessa, ja toimii nykyään käytännössä autotienä ja ostoskeskuksena.

Saint Vincent ei ole varsinainen rantakohde. Saaren parhaan rannan löysimme sattumalta, kun pysäytimme auton tien laitaan ja laskeuduimme alas rantaan polkua pitkin. Aallot olivat melkoiset, mutta muita uimareita rannalla ei ollut. Turistit suuntaavat täällä laivalta yleensä  Buccament-rannalle, joka on hieman vaaleampi, palveluilla varusteltu pieni ranta Kingstownin ja Wallilabou Bayn puolivälissä.

Paras rantaelämä ja uimavedet löytyvät Grenadiineilta, pääsaaren Saint Vincentin eteläpuolella olevilta pieniltä samaan valtioon kuuluvilta saarilta. Grenadiineille pääsee lautalla Kingstowin satamasta. Bequia, saarista lähin, on tunnin lauttamatkan päässä. Liput ostetaan lautalla käteisellä. Edestakainen matka maksaa noin 15€. Vuoroja on useita päivässä. Me lähdimme Kingstownista aamukahdeksalta. Iltapäivällä puoli viiden maissa hyppäsimme Bequialla vietetyn päivän jälkeen takaisin lauttaan ja paluumatkalle.

Hitaasti eteenpäin puksuttava ja aallokossa keinuva lautta saapuu Bequialla Elizabethin satamaan. Satamasta kannattaa suunnata kävellen kohti vaaleahiekkaisia rantoja kävelyyn tarkoitettua rantaraittia pitkin. Matka satamasta kauimmaiselle rannalle on parisen kilometriä. Matkalla tulee ohittaneeksi lukuisia rantabaareja ja -ravintoloita, jotka reunustavat pienen rauhallisen Bequian rantaviivaa.

Bequian vedet ovat kirkasvetisiä ja soveltuvat hyvin uimiseen. Suosituin ranta on Lower Bay. Täällä näkee snorklaajia, mutta vedenalaiset näkymät eivät ole kovin kummoiset. Princess Margaret-ranta on hiljaisempi, samoin pieni Belmont Beach. Matkailijoita saarella käy paljon, muttei sentään ruuhkiksi asti. Bequia olisi varmasti mukava paikka myös hieman pidemmälle vierailulle.

Saint Vincent ja Grenadiinit on yksi edullisimmista ja vähäturistisimmista saarista, joilla olemme tällä reissulla käyneet. Vain Dominicalla, Trinidadissa ja Anguillalla on ollut vähemmän matkailijoita kuin täällä. Saint Vincentillä saimme osaksemme paljon uteliaita katseita. Ihmiset myös tervehtivät meitä iloisesti, ja moni halusi kuulla, mistä olemme kotoisin. Paikalliset tuntuivat olettavan, että olemme risteilijältä. Hauska yksityiskohta Saint Vincentin vierailustamme on myös se, että pääsimme ilmaiseksi samaan kyytiin lentokenttävirkalilijoiden ja tullimiesten kanssa, kun olimme matkalla lentokentältä majapaikkaan. Tuntia aiemmin olimme vastailleet heidän kysymyksiinsä matkamme tarkoituksesta ja kestosta, ja sitten istuimme rinkkoinemme samassa kyydissä heidän kanssaan. Onneksi olimme papereihin kirjoittaneet yöpymispaikaksemme oikean osoitteen. 😊