Palasimme Samanasta takaisin lähtöpaikkaan Playa Doradaan, Puerto Platan lähellä sijaitsevalle lomailualueelle. Olisimme halunneet katsastaa vielä itärannikon Punta Canan, mutta kaikkea ei lyhyellä lomalla ehdi eikä voi saada. Myöskin retki naapurimaahan Haitiin kuului alunperin suunnitelmiimme, mutta maan levottoman tilanteen vuoksi sinne ei olla järjestetty retkiä vähään aikaan. Harmin paikka! Paikalliset vähän ihmettelivät, kun kyselimme retkiä Haitiin. No, kyllä Dommareissakin riitti näkemistä ja kokemista kahdelle viikolle.

Samanasta ei pääse varsinaisella bussilla Puerto Plataan, mutta pikkubussit liikennöivät väliä muutaman kerran päivässä. Poistuimme hienosta viiden tähden hotellista rinkat selässä ja suunnistimme kohti viimeistä etappia.
Samanan ja Puerto Platan välillä näyttää olevan melkoisen paljon matkustajia, joten Caribe Toursinkin olisi mielestämme syytä harkita reitin avaamista kyseiselle välille. Pikkubussi lastattiin tupaten täyteen. Matkaan lähti ihmisten lisäksi myös mm. vanha televisio, pesukone sekä liesi. Nämä kaikki, kuten myös matkalaukut ja reput, lastattiin etummaisille penkeille. Tavaraa oli kattoon asti. Luulimme jo kyydin olevan täynnä, mutta vielä mukaan otettiin matkan varrelta noin kahdeksanhenkinen porukka, joka ihmeen kaupalla saatiin vielä ängettyä kyytiin. Onneksi saimme hypätä kyydistä pois jo Playa Doradan risteyksessä, eikä meidän tarvinnut matkustaa Puerto Plataan asti ja ottaa sieltä taksia hotellille. Matka kesti lopulta viisi tuntia, mutta pääsimme turvallisesti perille.

Viimeiset päivät kuluivat pitkälti rannalla. Playa Doradan rannalla kelpaa kyllä lomaa viettää. Teimme myös päiväretken pohjoisrannikon parhaalle koralliriutalle. Ensin ajoimme pikkubussilla parisen tuntia Puerto Platasta länteen Punta Rusiaan. Sen jälkeen vuorossa oli viidentoista minuutin venekyyti Paradise Island- nimiselle pikkusaarelle, joka koostuu vain hiekasta. Paratiisiksi paikkaa ei kirkkaasta turkoosista vedestä ja vaaleasta hiekasta huolimatta voinut sanoa, sillä pikkuruinen hiekkaläntti täyttyi nopeasti turisteista. Snorklatessa meinasi olla hiukan ruuhkaa, mutta uimme sen verran pitkälle, että saimme omaakin rauhaa. Näkymät veden alla olivat täällä hienot.



Dominikaanisesta tasavallasta jäi meille ihan positiivinen kuva. Maa on turvallisen oloinen ja siellä on helppo liikkua. Ihmiset ovat pääosin aurinkoisia ja ystävällisiä. Englannilla pärjää ihan hyvin, mutta espanjan osaaminen voi joskus olla tarpeen. Huijareita ei näkynyt, vaikka epäilimme aiempien matkojen perusteella sellaisiin törmäävämme. Kauppiaat olivat innokkaampia kuin naapurimaassa Kuubassa. Dommareiden kauppiaita ei tosin missään nimessä voi verrata arabimaiden yli-innokkaisiin myyjiin. Puerto Platassa oli liikkeellä oppaiksi itseään tyrkyttäviä henkilöitä, jotka lyöttäytyivät mukaamme alkaen kertoa infoa kaupungin nähtävyyksistä. Nämäkin ihmiset onneksi ymmärsivät jättää meidät rauhaan, kun osoitimme liikkein ja elein, että haluamme olla kahdestaan.

Dommareiden sää meitä hiukan etukäteen huoletti, sillä sadetta ja pilviä oli ennusteissa jonkun verran. Maa on vehreä ja vuoristoinenkin, joten pilvet ja sateet kuuluivat lomamme lähes joka päivään. Kuitenkaan yhtään varsinaista sadepäivää ei ollut, vaan kuurot kestivät pääasiassa vain muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. Auringosta saimme nauttia joka päivä. Sää saattoi muuttua hyvin nopeasti. Yhtenä hetkenä taivas oli pilvessä, mutta pian aurinko taas porotti kuumasti. Moneen otteeseen nautimme aurinkokylvystä ja vilvoittavasta sateesta yhtäaikaa. Sateenkaaret olivatkin tavallinen näky kaikkialla missä liikuimme. Lämpötilat keikkuivat kolmenkymmenen asteen molemmin puolin, eli kyllä me saimme hikoilla ihan riittävästi!


Saa nähdä, milloin pääsemme seuraavaksi ulkomaille. Kotopuolessa on luvassa sen verran kiireitä, että matkailuun ei tule parin seuraavan vuoden aikana jäämään hirveästi aikaa. Aloitamme nimittäin keväällä talonrakennusprojektin. No, tämä matka ainakin oli kaikin puolin oikein onnistunut. Ja eiköhän tällä aurinkomäärällä jaksa läpi Suomen talven!

