Darwinin jalanjäljillä Galapagossaarilla

Charles Darwin kiersi maailmaa viisi vuotta. Hän saapui Galapagossaarille vuonna 1835 ja vietti täällä viisi viikkoa tutkien saarten monipuolista ja ihmeellistä eläinmaailmaa. Hän vieraili neljällä eri saarella. Darwin keräsi saarilta materiaalia mukaansa. Hän teki johtopäätöksiä havaintojensa ja materiaalinsa perusteella ja loi evoluutioteorian, joka mullisti käsityksiä eliöiden kehitymisestä. Me kierrämme maailmaa vuoden ajan. Vierailimme viidellä Galapagossaarten saarella. Valitsimme useiden tarjolla olevien matkojen joukosta Land Galapagos Tourin eli matkan, jonka aikana yövyttiin hotelleissa saarilla eikä laivalla, niin kuin useilla muilla Galapagossaarten reissuilla tehdään. Saarelta toiselle kuljettiin veneellä sekä osa päiväretkistä tehtiin veneellä. Näin meille tarjoutui mahdollisuus nähdä saaria monipuolisemmin. Pääsimme osallistumaan matkaan kuuluviin eri aktiviteetteihin maalla ja merellä.

Tässä vaiheessa täytyy jo mainita, että Galapagossaaret ovat aivan käsittämättömän upea matkakohde! Vastaavaa ei ole eteemme koskaan tullut. Luonto ja eläimistö täällä ovat vertaansa vailla. Kylmät merivirrat tuovat saarten merialueille runsaasti ravinteita, joten meri kuhisee elämää. Lintulajit ovat toinen toistaan ihmeellisempiä. Esimerkiksi sinijalkasuulalla on vaaleansiniset jalat. Jokaisella saarella on omat tyypilliset eläinlajinsa. Merileguaanit ovat toisilla saarilla harmaanmustia, toisilla punertavia tai vihertäviä. Kasvit ovat myös erikoisia ja upeita. Saarilla kasvaa villinä hedelmiä, joita kuka tahansa voi vapaasti kerätä syötäväksi.  Saaret ovat tuliperäistä ja maa hyvin hedelmällistä. Kuten oppaamme Zambo sanoi, siemen kuin siemen itää ja kasvaa täällä.

Päivä 1 (Quito)

Majoituimme Quitossa hotelliin, josta matkamme kohti Galapagosta alkaisi. Illalla meille kerrottiin infotilaisuudessa lyhyesti tulevasta matkastamme saarille. Tapasimme retkiryhmämme, johon kuului  10 henkeä, viisi ihmistä Kanadasta, yksi USA:sta, kaksi Australiasta ja me kaksi Suomesta.

Päivä 2 (Quito – San Cristobal)

Lensimme Quitosta Galapagossaarille. Lentomme saapui San Cristobal-nimiselle saarelle, jonne majoituimme kahdeksi yöksi. Tapasimme oppaamme Zambon. Veimme tavarat hotelliin ja lähdimme samantien liikenteeseen. San Cristobalin kaupungin rannat olivat täynnä merileijonia. Niitä makaili jopa laitureilla, veneissä sekä teillä. Myös merilintuja saattoi bongata kaupungin rannalla. Menimme ensin lounaalle ja hiukan myöhemmin autoilla näkäalapaikalle, josta sitten poljimme maastopyörillä takaisin kaupunkiin. Opas esitteli meille matkalla saaren kasvillisuutta ja eläimistöä. Poljimme rannalle, jossa näimme paljon merileijonia sekä useita eri lintulajeja. Merileguaanit olivat pilvisen sään takia vetäytyneet piiloon, joten niitä emme harmiksemme nähneet. Illalla ohjelmassa oli vielä tervetuloillallinen.

 

Päivä 3 (San Cristobal)

Tänään pääsimme ensimmäistä kertaa snorklaamaan.  Vuokrasimme märkäpuvut, koska meri oli tähän aikaa vuodestaa viileää, vain 20-asteista. Ensimmäisessä snorklauspaikassa meitä onnisti. Näimme merikilpikonnia, monia erilaisia kaloja, rauskuja ja Anun suosikkieläimen merileguaanin, joka ruokaili meressä aivan kuten Avara luonto- ohjelmassa, jota katsoimme noin vuosi sitten kotisohvalla! Vesi oli hyvin kirkasta, joten snorklaaminen oli mahtavaa viileästä vedestä huolimatta. Toinen snorklauspaikkamme oli hyvin syvä kanjoni kallioiden välissä. Siellä näimme kuuden kotkarauskun parven, joka lipui allamme yllättävän lähellä pintaa pitkän aikaa. Hait olivat myös liikenteessä, mutta ne olivat syvemmällä, eivätkä uskaltautuneet lähellemme samalla tavalla kuin Belizessä. Veneessä nautitun lounaan jälkeen kävimme vielä eräällä hienolla valkohiekkaisella rannalla tutkiskelemassa luontoa. Rannalla näkyi lisää merileijonia (joita olimme viimeisten kahden päivän aikana nähneet jo runsaasti), erilaisia lintuja sekä kaksi auringossa lämmittelevää merileguaania. Mikä päivä, niin paljon kaikkia erilaisia eläimiä!

 

Päivä 4 (San Cristobal – Floreana)

Lähdimme heti aamupalan jälkeen matkaan kohti toista Galapagossaariin kuuluvaa saarta, Floreanaa. Floreana on yksi saariryhmän eteläisimmistä saarista. Floreana on pieni saari ja siellä asuu vain 175 ihmistä. Venematka saarelta toiselle kesti reilut kaksi tuntia. Matkan alku oli hyvin pomppuinen. Näimme matkalla ison joukon delfiinejä, jotka hyppivät aaltojen keskellä. Näimme myös ison parven albatrosseja.  Emme rantautuneet Floreanalle heti, vaan pidimme snorklaustauon saaren edustalla. Vesi oli kylmempää kuin San Cristobalin edustalla, mutta onneksi meillä oli märkäpuvut. Kylläpä taas kannatti sukeltaa veteen! Näimme useita isoja merikilpikonnia. Ne olivat mahtava näky pinnan alla! Yllättävän nopeasti ne uivat vedessä. Olisipa vain laivalla ollut sauna, sillä vedessä kyllä tuli kylmä. Onneksi aurinko alkoi paistaa ja pääsimme lämmittelemään laivan kannelle.

Kun rantauduimme Floreanaan, meitä odotti rantakivillä upea näky. Saarelle ominainen merileguaanilaji esittäytyi meille runsain lukumäärin. Punertavanväriset leguaanit olivat nousseet kiville lämmittelemään. Jotkut leguaanit olivat punavihreitä. Ne eivät välittäneet meistä melko lähellekin tulevista ihmisistä yhtään, vaan lekottelivat auringossa tyynesti. Välillä ne sylkivät sieraimistaan suolaa. Merileguaanit kun ruokailevat meressä, niin samalla ne joutuvat nielemään merivettä, jonka suola pitää poistaa elimistöstä myöhemmin. Kyseessä ei ole siis puolustautumismekanismi, niin kuin aluksi luulimme.

 

Iltapäivällä meillä oli ohjelmassa vaellus ylempänä saaren sisäosissa. Pääsimme vierailemaan jättiläiskilpikonnien aidatulla asuinalueella. Kyseessä oli maalla elävä Galapagoksenjättiläiskilpikonna. Näimme useita isoja konnia. Ne olivat vaikuttava näky liikkuessaan hitaasti eteenpäin ja kurkistaessaan kilpensä alta. Mikä mahtava luontopäivä jälleen!

Päivä 5 (Floreana – Isabela)

Tänään matkustimme veneellä kolmannelle Galapagossaarelle, Isabelalle. Kyseessä on pinta-alaltaan suurin Galapagossaariryhmän saari. Isabelalla meitä odottivat pitkä valkohiekkainen palmuranta, turkoosi meri, ihanan aurinkoinen lämmin ilma sekä jälleen kerran iso joukko auringossa lämmitteleviä merileguaaneja. Niiden katselemiseen ei kyllästy koskaan! Isabelan saarella näimme myös luonnonvaraisia flamingoja.

 

Isabelalla pääsimme tutustumaan jättiläiskilpikonnien kasvatuskeskukseen. Näimme paljon eri ikäisiä maakilpikonnia vauvasta vaariin ja saimme pidellä käsissämme aivan pientä reilun kuukauden ikäistä kilpikonnaa. Nämä jopa 200-vuotiaiksi elävät matelijat ovat olleet uhanalaisia Galapagossaarilla ihmisten takia, mutta nyt mm. tämän kasvatuskeskuksen ansiosta niiden lukumäärä on kasvanut reilusti.

Samalla reissulla kävimme myös katsomassa kyynelten muuria. Kyynelten muuri on saarella olleiden vankien muinoin rakentama iso muuri. Muuri on myös hautausmaa, eli sen sisälle on ”haudattu” vankien ruumiita.

Illansuussa ohjelmassa oli rentoutumista ja vapaata aikaa. Rantabaarin luona pääsi pelaamaan beach volleyta aaltojen kohinassa. Galapagossaarilla aika tuntuu pysähtyneen. Täällä ei ole kiire minnekään. Tämä on lomaa parhaimmillaan.