Kap Verde osoittautui oikein mukavaksi ja leppoisaksi lomakohteeksi. Haimme tältä lomalta nimenomaan lepoa, kunnon yöunia, rentoa rantaelämää ja hyvää ruokaa ja niitä myös saimme. Viikko Kap Verdellä oli ihan hyvä veto tähän tammikuun alkuun. Pääsimme edes vähäksi aikaa pois Suomen vesisateista sekä rakennuskiireistä.
Matkasimme Kap Verden saarista viikoksi Salin saarelle Finnmatkojen pakettimatkalle. Hotelliksi olimme valinneet all inclusive-palvelun sisältävän Riu Funanan. Hotelli osoittautui hyväksi valinnaksi. Siitä vielä tarkempaa postausta myöhemmin. Kaikkein parasta hotellissa oli sen ranta, josta yllä oleva kuvakin on. Ranta oli hiljainen ja rauhallinen. Turisteja hotellissamme oli aika paljon, mutta silti ranta ei ollut missään vaiheessa kovin kansoitetun oloinen. Ranta oli sen verran pitkä ja leveä, että tilaa oli runsaasti.
Salin luonto ei säväyttänyt meitä kauneudellaan. Hiekka-aavikkoa, vain vähän luonnonvaraista kasvillisuutta ja muutama matala vuori, siinä lyhykäisyydessään Salin maisemakuva. Toki meri kimmelsi turkoosin sävyissä ja vesi oli kirkasta, mutta maisemat noin muuten olivat aika karut.
Kelit eivät ihan täydellisesti suosineet matkaamme. Toki lämmintä oli joka päivä 25-26 astetta, eikä yölläkään menty 20 asteen huonommalle puolelle. Vaikka saarella sataa äärimmäisen harvoin, sattui matkamme aikana yksi puolen tunnin sadekuuro. Tosin emme sitä huomanneet, sillä kuuro sattui tulemaan iltamyöhäisellä, kun olimme jo nukkumassa. Aurinko paistoi ensimmäisten ja viimeisten parin päivän aikana kunnolla, mutta viikon puoliväliin sattui muutama lähes pilvinen päivä. Lisäksi Saharassa riehunut hiekkamyrsky harmaannutti keliä entisestään noiden päivien ajan. Rannalla kyllä olimme joka päivä, sillä aurinko jaksoi jonkin verran paistaa ja lämmittää myös pilvien ja hiekkausvankin takaa.
Sal on erittäin tuulinen paikka. Tuntuu, että tuuli ei hellitä edes yöksi. Tuulesta johtuen ilma ei ole tukala, pikemminkn päinvastoin. Välillä tuntui, että rannalla oli jopa viileää. Halusimme silti viettää päiviä rannalla uima-allasalueen sijaan, sillä merta on mukava katsella. Lähes koko viikon ajan liehui salossa keltainen lippu, eli uimisen kanssa oli tällöin noudatettava erityistä varovaisuutta. Punainenkin lippu oli tangossa parina päivänä. Silloin ei uimaan saanut sakon uhalla mennä. Huomasimme kuitenkin pian, että eipä noita sakkoja ihmisille jaettu, meressä oli porukkaa punaisenkin lipun aikana. Merivesi oli yllättävän lämmintä ja aalloissa oli kiva käydä keinumassa. Viimeisenä päivänä menimme mereen siinä luulossa, että salossa on keltainen lippu. Ihmettelimme, kun aallot paiskasivat meidät rajusti kohti rantahietikkoa. Vedestä noustuamme huomasimme, että keltaisen lipun tilalle olikin vaihdettu punainen lippu. Hups!
Aallokko oli kovaa.
Salin saaren ehdoton helmi on Santa Marian pikkukaupunki. Hotellistamme oli matkaa Santa Mariaan tietä pitkin kaksi kilometriä, rantaa pitkin kolme. Kävelimme kylälle kerran rantaa pitkin, muina kertoina hurautimme sinne nopeasti taksilla kolmen euron kohtuuhintaan. Santa Mariassa oli mahdollista päästä näkemään paikallista elämänmenoa.
Viihdyimme Santa Mariassa niin hyvin, että kävimme siellä tosiaan kolmena iltana. Sieltä löytyi mukavia baareja ja ravintoloita, joissa oli kiva istuskella turisteja pursuavien all inclisive-ravintoloiden sijaan. Hintataso oli kohtalaisen korkea, mutta kuitenkin Suomen hintatasoa hiukan edullisempi. Tässä kuvia muutamista kivoista paikoista, joissa kävimme.
