Päivä 9: Amboseli
Safari, jota olimme matkan edetessä alkaneet kutsua Kenian kiertomatkaksi, jatkui Amboselissa koko päivän mittaisella safariajelulla. Näimme täälläkin paljon erilaisia nisäkkäitä ja lintuja. Harmi vain, että keli oli päivisin sen verran pilvinen ja utuinen, että Tansanian puolella kohoavan Afrikan korkeimman vuoren Mt. Kilimanjaron huippu (5895m) ei näyttäytynyt meille kunnolla koko aikana. Tänään näimme kyllä Kilimanjaron lumisen huipun pilkistävän pilvien takaa, mutta kunnon kuvaa siitä ei saanut.
Amboselin kansallispuistossa näimme vielä enemmän norsuja kuin Samburussa. Suurimmassa näkemässämme laumassa eli kuutisenkymmentä norsua. Jotkut laumat tulivat todella lähelle hiekkatietä ja jotkut norsuista ylittivät tien nenämme edestä. Pikkunorsuista oli vaikea saada lähikuvia, sillä tullessaan lähelle autoja aikuiset norsut käskivät pikkunorsut allensa tai toiselle puolelle. Näin ne suojelivat lauman pienimpiä. Varmasti nämä norsut olivat tottuneita autoihin, mutta ilmeisesti kyseessä oli varotoimenpide. Norsut ovat todella älykkäitä ja kommunikoivat keskenään myös tasolla, jota me ihmiset emme pysty kuulemaan.
Amboselissa näimme myös pienen virtahevon poikasen ruokailemassa savannilla. Yleensä virtahepoja näkee päiväsaikaan vain vedessä, mutta tämä ”pikkuinen” oli tullut ylös vedestä viettämään aikaa ja ruokailemaan, luultavasti kyljessä olevan haavan takia. Virtahepo tuli uteliaan näköisenä lähelle autoamme ja haisteli meitä. Sitten se paineli poispäin.
Hyeena oli sellainen eläin, jonka halusimme nähdä täällä, sillä emme ole sitä vielä luonnossa onnistuneet bongaamaan. Ajelimme aluelle, jossa hyeenoilla on pesäkoloja. Näimme nurmikolla yhden hyeenanaaraan makailemassa, mutta poikasia ei näkynyt. Illemmalla näimme sitten nuoren hyeenauroksen poukkoilevan hiekkatiellä. Sekin tuntui varsin uteliaalta ja tuli nuuskimaan meitä ja autoamme ihan läheltä. Suljimme auton ikkunat, sillä hyeena näytti ihan siltä, että se olisi voinut vaikka hypätä sisään autoon.
Muihin Amboselissa näkemiimme eläimiin lukeutui mm. useita strutseja, sekä naaraita ja uroksia. Eräät urokset tanssahtelivat ja antoivat meille pieniä juoksunäytteitä. Kyllä strutsit ovat sitten hassunnäköisiä otuksia pitkinen vahvoine koipineen ja isoine hamemaisine sulkineen!
Eräs leijonakaksikko oli savannilla loikoilemassa ja kyttäilemässä läheistä seepralaumaa. Nuoret siskokset ottivat vaanivia lähestymisaskelia, mutta seeprat huomasivat leijonien aikeet ja lähtivät karkuun. Sisarukset nuoleskelivat huuliaan ja jatkoivat nokosiaan.
Päivä 10: Amboseli – Mombasa
Tänään lähdimme taas liikenteeseen aikaisin, puoli seitsemältä aamulla. Ajelimme vielä kansallispuiston läpi toiselle portille ja sitä kautta ulos alueelta. Itse puistossa tuntui olevan melko hiljaista, mutta puiston ulkopuolella näimme paljon kirahveja, seeproja ja antilooppeja. Matkamme jatkui Mombasaan, suureen Intian valtameren rannalla sijaitsevaan kaupunkiin.
Mombasassa suuntasimme suoraan kaupungin tunnetuimpaan nähtävyyteen, Fort Jesus- nimiseen linnoitukseen. Tämä linnoitus rakennettiin 1500- luvun lopussa suojaamaan alueella asuvia portugalialaisia. Sisäänpääsy linnoitukselle oli turisteilta peräti 8e. Paikalliset pulittivat sisäänpääsystä vain yhden euron, eli aika kovaa kaksoishinnoittelua täälläkin. Myös kaikissa Kenian kansallispuistoissa turistit maksoivat sisäänpääsystä monin verroin korkeamman hinnan kuin paikalliset. Kenia kun ei muutenkaan ole niitä halvimpia maita, niin kaksoishinnoittelu tekee maasta turistille vielä kalliimman. Tämä Fort Jesus ei mielestämme ollut niin hieno, että se olisi ollut kahdeksan euron arvoinen paikka, mutta tulipahan nähtyä nyt sekin.
Linnoitukselta suuntasimme sitten keskustan ulkopuolelle ja ranta-alueelle. Mombasahan on kuuluisa juuri hienosta valkohiekkaisesta rannastaan. Pääsimme kahdeksi yöksi rantahotelliin lepäämään ja sulattelemaan kaikkea safarilla näkemäämme.
Päivä11: Mombasa
Anu kävi aamulla toteamassa, että Afrikassa on maailman parhaat hiekkarannat juoksemiseen. Ei siis ihme, että Keniassa on niin kovia juoksijoita. J Mombasan ranta toi mieleen Gambian hienot hiekkarannat, joissa juoksentelimme lomareissulla joulukuussa 2008. Ihmisiä oli täällä vain hiukan enemmän. Mereltä kantautui aaltojen mukana rantaan kasviroskaa, jota onneksi siivottiin kyllä pois. Aamulla oli vielä laskuvesi, ja meren pohja oli kovaa hiekkapohjaa, jossa oli erittäin mukava juosta. Aurinko porotti puoli kahdeksan maissa jo kuumasti ja tyynissä kohdissa juokseminen oli aika tukalaa.
Muuten tämä päivä kului uima-altaalla makaillessa, rannalla kävellessä sekä altaassa ja meressä uidessa. Tuuli yltyi ja teki 29- asteisesta ilmasta miellyttävän. Laulun sanat ”Kuuman kostean minä tunsin Mombasan” eivät kyllä mielestämme päteneet Mombasaan ainakaan näin talvella, sillä ilma oli kuivahkoa ja raikasta. Aurinkokaan ei ollut läheskään niin polttava kuin ylhäällä Mt. Menyan vuoristossa, jossa meinasimme polttaa naamamme ohuessa ilmanalassa.
Päivä 12: Mombasa – Nairobi
Ajomatka Mombasasta Nairobiin kesti suurin piirtein yksitoista tuntia. Välimatka näiden kahden kaupungin välillä on noin 430 kilometriä. Rekkoja tällä tiellä kulkee niin tiuhaan, että matkanteko on välillä aika hidasta, kun pitää koko ajan olla ohittelemassa pitkiä rekkajonoja. Rekat ovat melko huonossa kunnossa ja niitä lojuu korjattavana tien poskessa. Lisäksi rekat kulkevat varsinkin ylämäkeen todella hitaasti. Kunnon nelikaistatie olisi kyllä paikallaan.
Matkan aikana näimme vielä viimeisen kerran suuren kirahvilauman, joka oli ruokailemassa yllättävän lähellä päätietä. Muuten odotimme vain Nairobiin pääsyä. Majoittuisimme pariksi yöksi tuttuun Khweza- hotelliin, joka oli osoittautumut ihan hyväksi, joskin hiukan vaatimattomaksi majapaikaksi Nairobissa. Viileä vähän päälle 20- asteinen ilma oli meitä vastassa Nairobissa, kun sinne viimein illalla saavuimme.
Meillä oli huippuonnistunut safari. Keniaan kannatti kyllä ehdottomasti tulla. Itse Nairobi ei ole mitään, mutta luonto ja eläimistö Keniassa kyllä näkemisen arvoisia. Jos joku on kiinnostunut Kenian safareista, niin voimme lämpimästi suositella safarin buukkaamista juuri Khweza Bed & Breakfast- hotellista. Meillä kaikki sujui safarin aikana hienosti. Olimme todella tyytyväisiä kuskiimme ja oppaaseemme, jotka mukautuivat jatkuvasti meidän toiveisiimme. Saimme monesti päättää aikatauluista omien fiilistemme mukaan. Halusimme tietenkin olla liikkeellä suojelualueilla ja kansallispuistoissa mahdollisimman paljon, sillä eläinten bongailuun emme kyllästy koskaan. Kahden hengen safari oli hyvä veto, vaikkakin maksoimme siitä itsemme lähes kipeiksi. Autossa oli tilaa liikkua tiukoissa tilanteissa, jolloin eläimet olivat liikkeessä ja meidän piti hakea mahdollisimman hyviä kuvauskulmia. Suurempi määrä ihmisiä autossa olisi tarkoittanut rajoittuneempaa liikkumista. Lisäksi tuo aiemmin mainitsemamme aikataulusta päättäminen oli kahden hengen safarilla osin meidän itsemme vastuulla, joten safarista tuli juuri sellainen, kuin me halusimme. Tyytyväisin mielin päätimme 12 päivän safarin monta mieleenpainuvaa kokemusta rikkaampina.
