Runsaan 300 000 asukkaan Bukhara oli käymistäni Uzbekistanin paikoista se kaikkein viihtyisin. Siinä missä Tashkentissa ja Samarkandissa nähtävyydet sijaitsevat melko kaukana toisistaan, voi Bukharassa helposti tutustua niihin yhden kävelylenkin aikana. Kaikki on kompaktisti kasassa, ja jos käyntikohteet on vain listattu ylös, on kaupunkiin tutustuminen omatoimisesti helppoa. Ilman nettiä toimiva maps-ohjelma auttaa myös, eikä paperista karttaa edes tarvita.
Bukhara on yli 2000 vuotta vanha kaupunki. Toki paikkoja on restauroitu, mutta kaupungista voi silti aistia sen, että se on ollut siellä hyvin pitkään. Vanhat moskeijat, vesialtaat, madrasat ja muut hienot maamerkit muistuttavat kävijää ajoilta, kun Bukhara oli eräs historiallisen ja maineikkaan Silkkitien keskuksista.
Bukharaan pääsee päivittäin maan muista kaupungeista junalla. Valittavana on joko vanhoja hitaita junia tai uusia express-tyyppisiä nopeita junia. Matka Samarkandista kestää puolisentoista tuntia ja pääkaupungista Tashkentista reilut neljä tuntia.
Bukharan juna-asema on melko kaukana keskustasta, mutta majapaikat tarjoavat kyytejä sieltä muutamalla dollarilla. Vielä halvemmaksi tulee ottaa taksi suoraan juna-asemalta hotellille. Kyydeistä ei ole pulaa, sillä astuttuaan alas junasta ei voi olla törmäämättä taksikuskeihin, jotka kaupittelevat kyytejä keskustaan. Itsekin jouduin turvautumaan taksiin, sillä yllätyksekseni majapaikan kyytipalvelussa oli jokin väärinymmärrys, eikä sovittu kyyti saapunutkaan.
Hinta-laatusuhteeltaan hyviä majoituksia löytyy mukavasti. Jo 25 dollarilla saa kelpo huoneen vanhankaupungin alueella, jonne kannattaa majoittua. Hintaan kuuluu aamupalakin. Hiukan tätä kalliimmalla, noin 35 dollarilla saa jo hyvätasoisen huoneen.
Bukharassa on tarjolla paljon erinomaisia ja edullisia ravintoloita. Kannattaa testata eri paikkoja. Vanhan kaupungin Silk Road Tea House on puolestaan kahvila, jossa saa muutamalla eurolla ison kannun maittavaa teetä sekä teen kanssa makeita paikallisia herkkuja. Tunnelma on eksoottinen. Suosittelen kokeilemaan!
Bukharan vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Siihen tutustuu parhaiten kävellen. Kiertelyn voi vaikka aloittaa pienestä sievästä 1800-luvun alussa avatusta Chori-Minor-madrasasta, joka sijaitsee vanhankaupungin pohjoislaitamilla. Sen tunnuspiirteenä on neljä tornia. Katolla on somia haikarapatsaita.
Eräs Bukharan viihtyisimmistä paikoista on vanha Lyabi-Hauz-allas sekä sen ympärillä komeilevat Kukeldash- ja Nadir Divan-Begi-madrasat. Tämä on yksi vanhan kaupungin ehdottomista keskuksista. Hyvällä ilmalla paikka on loistava esimerkiksi lounastamiseen tai muuten vain terassilla istuskeluun. Vesialtaalla on historiallinen merkitys, sillä se on yksi Bukharan harvoista vanhoista vesialtaista, joita ei ole täytetty sitten neuvostoaikojen alun. Ennen tätä aikakautta ne toimivat kaupungin vesilähteinä, mutta suurin osa niistä täytettiin epähygieenisyyden vuoksi. Lyabi-Hauz sai jäädä ympäröivien madrasoiden ansiosta.
Toinen keskeinen paikka on koko kaupungin keskus ja kuuluisin maamerkki Kalon-minareetti, joka on rakennettu 1100-luvulla. Minareetin vieressä on upea Kalyan-moskeija, johon voi ostaa halvan sisäänpääsylipun sekä Miri-Arab-madrasa. Kertakaikkisen upeita kyhäelmiä kaikki tyynni!
Yksi ehdoton käyntikohde Bukharassa on kauppakupolit. Näiden ohi ei oikeastaan voi olla kulkematta, kun tutustuu vanhaan kaupunkiin. Tarjolla on lähinnä käsitöitä ja matkamuistoja. Paikka on turistien suosiossa, mutta ainakaan lokakuussa mitään hirveää turistiryntäystä ei onneksi ole.
Jos haluaa nähdä kaupunkia ylhäältä päin, kannattaa käväistä Shukhovan vesitornissa. Ruuhkia ei ole, ja ylös torniin pääsee muutamalla eurolla. Mikään järin korkea tämä torni ei ole, mutta riittävän korkea, jos haluaa ihastella kaunista vanhaakaupunkia lintuperspektiivistä.
Vesitornin vieressä vanhankaupungin reunamilla on upea Ark-linnoitus, jossa kannattaa myös käydä jo näköalojenkin vuoksi. Linnoitus avattiin 400-luvulla, ja se on ollut sotilaallisen toiminnan lisäksi myös kuninkaallisten asuinpaikka. Tosin linnoitus on, kuten linnoitukset yleensäkin, tuhoutunut ja rakennettu uudelleen useaan kertaan. Nykyään linnoitus on turistinähtävyys, ja siellä on useita museoita.
Linnoituksen ja Shukhovan vesitornin vieressä on kaunis moskeija Bolo-Khauz, jonne pääsee myös sisälle. Harmin paikka vain, että moskeijan edusta oli juuri vierailuni aikaan remontissa, eikä vesiallas saatika koko moskeijan edusta ollut kuvauskunnossa.
Hiukan kauempana, mutta kuitenkin ihan kävelymatkan päässä vanhankaupungin ydinkeskustasta on pari kaunista vierailemisen arvoista mausoelumia. Chashma Ayubin mausoleumi toimii nykyään vesimuseona. Samanid-mausoleumi eli profeetta Ismail Samanin hauta puolestaan edustaa kaunista keski-aasialaista arkkitehtuuria. Molemmat mausoleumit ovat kyllä viehättäviä, kuten kaikki Bukharan tärkeimmät nähtävyydet.
Kun vielä lisää nähtävyyksien listaan 800- ja 900-luvuilla rakennetun Magoki-Attorin moskeijan, voi todeta, että Bukharassa eivät merkittävät, kauniit ja mielenkiintoiset nähtävyydet hevillä lopu. Moskeija toimii muuten nykyään mattomuseona. Bukhara on eittämättä yksi kauneimmista vierailemistani kaupungeista, ja nyt puhutaan nimenomaan vanhasta kaupungista.
Tämä postaus on Uzbekistan-juttusarjani kolmas ja viimeinen osa. Uzbekistanissa reittini kulki Tashkentista Samarkandiin, josta Bukharaan ja takaisin Tashkentiin. Khiva ei mahtunut matkasuunnitelmaan, sillä se sijaitsee hiukan kauempana lännessä ja olisi vaatinut pari lisäpäivää matkan kestoon. Jotkut ovat sitä mieltä, että Khiva olisi kaikista näistä kaunein. Ehkäpä pitää vielä jonain päivänä palata Uzbekistaniin vaikka jonkun muun reissun yhteydessä ja käydä katsomassa, pitääkö tuo väite paikkansa. Mutta jos kiinnostuit Uzbekistanista, matkusta pian, sillä maa on muuttumassa. Tätä myötä myös tällä hetkellä erittäin edullinen hintataso on tulevaisuudessa nouseva.
