Albanian kierroksemme jatkui Beratista pääkaupunki Tiranaan. Bussilla matka taittui reilussa parissa tunnissa ja se kustansi 390 lekeä (n. 2,80€)/hlö. Matkustaminen ei täällä siis todellakaan syö isoa lovea budjettiin.
Tirana sijaitsee keski-Albaniassa ja se on hyvä paikka käydä lähikaupungeissa (esim. Durres ja Kruja) ja niiden nähtävyyksillä. Tiranassa asuu n. 800 000 ihmistä. Kaupunki on laajalle levittäytnyt ja melko ruuhkainen, sillä metroa ei ole, vaikka sellainen olisi kyllä tarpeen. Taksit ja bussit kulkevat, mutta kävely on paras vaihtoehto, jos kantamuksia ei ole paljon. Taksilla voi sitten mennä esimerkiksi bussiasemalta rinkkojen kanssa majapaikkaan ja tietysti pidemmät matkat, jos sellaisia sattuu tulemaan.
Tiranassa on hyvä olla majapaikka keskustan tuntumassa. Kaupungin keskeisin paikka ja aukio on suuri Skanderbegin aukio, jonka keskellä töröttää Albanian kansallissankarin Skanderbegin patsas. Aukion laidalla on tärkeitä rakennuksia, kuten kellotorni ja kansallismuseo.
Kovin paljon nähtävää Tiranassa ei ole, ja ne muutamatkin käy läpi päivässä. Ehkä hauskin paikka on vanha Tabakun kivisilta, joka erottuu erilaisena ympäristön muista uudemmista rakennelmista.
Tiranassa on paljon katukahviloita ja ravintoloita, mutta ne sijaitsevat aika hajallaan toisistaan. Varsinaista suurempaa kävelykatua terasseineen ei täällä ole, vaan paikat ovat siellä täällä. Pieni kävelykadun pätkä oli näin jalkapallon EM-kisojen aikaa uhrattu isoille tv-ruuduille, joiden edustoille oli levitetty pitkiä penkkejä ja pöytiä. Hyvää ruokaa Tiranasta kyllä sai, ja edullisesti.
Jos kävelee keskustasta etelään päin, pääsee virkistysalueelle, jonka keskeisin paikka on tekojärvi. Puistoon voi tulla vilvoittelemaan puiden varjoon helteisellä säällä. Alueella on myös leikkipuisto
sekä muutamia kahviloita ja ravintoloita. Emme nähneet kenenkään uivan järvessä, mutta muuten ihmisiä oli liikkeellä runsaasti.
Tiranasta voi tehdä omatoimisen päiväretken rantakaupunki Durresiin, joka sijaitsee Välimeren rannalla noin tunnin matkan päässä. Rannan lisäksi käyntikohteena on vanha amfiteatteri. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voi vierailla pienemmässä vuoristokapungissa Krujassa, jonne on myöskin noin tunnin bussimatka. Me päätimme käväistä Krujassa.
Bussi Krujaan maksaa vain 100 lekeä (n.70 snt)/hlö. Tiranan ruuhkista pääsemiseen menee melkein puolet ajasta, ja loppumatka kiemurrellaan ylös vuorille serpentiinitietä pitkin. Ensimmäinen bussi Tiranastsa Krujaan lähtee klo 10 aamulla. Poispäin voi tulla esimerkiksi kolmen tai neljän bussilla.
Krujan tunnetuin nähtävyys on Krujan vanha linna. Sinne pääsee varmaankin myös taksilla, mutta kävellenkään matka ei ole pitkä. Tosin kipuaminen on hikistä hommaa näin kesähelteellä. Linnan museoon on 200 leken (reilun euron) pääsymaksu. Pääsymaksua vastaan pääsee ylös tasanteelle, josta on hyvät näkymät jopa Tiranaan asti.
Varsinaisen linnan lisäksi voi kierrellä muunkin linnoituksen alueella ihan ilmaiseksi. Linnoituksesta ei tosin ole jäljellä enää juuri muuta kuin raunioita. Paikka sijaitsee kuitenkin hienolla paikalla, ja näkymiä ihailee mielellään jonkin aikaa. Ylhäällä linnoituksen alueella on myös muutama ravintola.
Toinen käyntikohde on basaarialue, joka on käytännössä paikallisia tuotteita turisteille myyviä kauppiaita kojuineen. Täällä turisteja näkeekin muuta Albaniaa enemmän, mutta silti kauppa ei ainakaan vielä tunnu käyvän kovin hyvin. Maa on kehitysasteella vaikkapa Kreikkaan ja Italiaan verrattuna, mitä tulee turismiin tai kaupusteluun ylipäänsä. Tämä on kuitenkin toisaalta myös hyvä asia, ainakin jos haluaa välttää turistimassoja.
