Azoreiden saariryhmän pääsaari ja suurin saari Sao Miguel on täynnä luonnonnähtävyyksiä. Kraatterijärviä, komeita näköalapaikkoja, kuumia lähteitä ja vehreitä vuoria, siinä muutamia esimerkkejä. Saaren vihreys on silmiinpistävää. Lehmät laiduntavat vapaina vuorenrinteillä ja pelloilla. Vaaleat ja siniset hortensiat koristavat teitä, kukkuloita ja metsänreunoja. Vaikka saari ei ole koolla pilattu, kätkee se sisälleen paljon kaunista luontoa ja monia hienoja käyntikohteita.
Saarikierros on oiva tapa tutustua tähän keskellä Atlantin valtamerta sijaitsevaan Azoreiden saarten suurimpaan saareen. Me menimme Azores On Travel-matkatoimiston retkelle. Tässä linkki heidän sivuilleen:
Retkipäivä alkoi hiukan ennen aamuyhdeksää. Pikkubussi haki meidät kyytiin ja suuntasimme Ponta Delgadasta ensimmäiseksi kohti saaren länsiosia ja Sete Cidades-kraatterijärviä. Kyseessä on yksi Azoreiden kuuluisimmista nähtävyyksistä. Nämä kaksoisjärvet ovat siitä erikoisia, että vaikka niitä erottaa toisistaan vain kapea salmi, ovat ne silti erivärisiä. Salmen ylittävän sillan toisella puolella oleva järvi on sininen, kun taas toinen järvi on vihreänsävyinen. Näköalapaikalta avautuivat upeat näkymät alas järville.
Matkamme jatkui erinäisten näköalapaikkojen kautta Nossa Senhora da Paz-kappelille. Itse kappeli sijaitsee hienolla paikalla mäen huipulla. Sen alapuolella on isot rappuset, joita pitkin kapuamalla pääsee ylös kappeliin.
Seuraavaksi suuntasimme saaren itäosiin Furnas-järvelle. Tämäkin on kraatterijärvi. Ihastelimme järveä sekä alhaalta että ylhäältä käsin. Myös tämä järvi näyttää ylhäältä käsin paljon hienommalta kuin alhaalta!
Furnas-järven lähettyvillä on alue, joka tuo mieleen Yhdysvaltojen Yellowstonen kansallispuiston. Hajusta tunnistaa, että kyseessä on samanlainen luonnonilmiö, kuumat lähteet. Haju lähtee rikkipitoisesta kiehuvasta vedestä, jota pulppuaa ylös eri kohdista maata. Kyltit varoittavat ihmisiä polttavasta vedestä, joka on paikka paikoin yli 100-asteista. Lähteistä ylös nouseva höyry kertoo sen, että vesi todellakin on vaarallisen kuumaa.
Furnaksen kuumat lähteet saavat ympäröivän ilman tuntumaan kuumalta. Lähteet myös luonnollisesti kuumentavat maaperää. Läheisen pikkukaupungin ravintolat käyttävätkin tätä maan kuumuutta hyödyksi. Ravintoloiden työntekijät tuovat aamuvarhaisella maahan kaivettuihin kuoppiin lihaa, kanaa, perunaa, bataattia, porkkanaa ynnä muuta syötävää. Ruuat kypsyvät kuopissa seitsemisen tuntia. Sitten ne kaivetaan ylös kuopista ja viedään ravintoloiden asiakkaiden nautittavaksi.
Retken lounastauko pidettiinkin juuri Furnaksessa. Tuliperäisessä maassa hitaasti kypsyneet lihat ja juurekset olivat todella herkullisia. Talon punaviini oli raikasta ja kevyttä. Oikein maittava lounas siis!
Lounaan jälkeen kävimme taas muutamalla näköalapaikalla. Niitähän Sao Miguelilla riittää! Lisäksi näimme lisää höyryävän kuumia lähteitä.
Pääsimme tutustumaan myös paikalliseen teetehtaaseen. Astelimme sen kummempia kyselemättä sisään tehtaaseen. Opas ja kuski kertoivat meille teenvalmistuksen vaiheet aina keräämisestä pussittamiseen asti. Lopuksi saimme maistella tehtaan mustaa ja vihreää teetä.
Retki huipentui Tulijärven lähellä sijaitseviin Caldeira Velhan luonnonaltaisiin. Täällä pääsee lillumaan 38-asteiseen veteen. Toinen, hiukan ylempänä oleva allas on viileämpi, mutta hyvin sielläkin tarkenee uida. Viileämmällä altaalla on myös vesiputous, joka ainakin näin heinäkuussa on melko pieni. Paikka on kuitenkin hyvin idyllinen. Alueella on pukuhuoneita, joissa voi vaihtaa vaatteet ennen ja jälkeen uimisen. Myös suihkut ja wc-tilat löytyvät.
Uimisen ja lilluttelun jälkeen käväisimme vielä huikean hienolla näköalapaikalla katsomassa Tulijärveä, Lagoa do Fogoa. Tämäkin järvi on henkeäsalpaavan hieno. Saaren keskiosassa sijaitsevalta näköalapaikalta voi nähdä samaan aikaan sekä saaren etelä- että pohjoisrannikon ja kimaltelevan meren molemmilla puolila.
Tämä Azores On Travel-yhtiön yhdeksäntuntinen retki oli mielestämme hyvin kattava ja se sisälsi paljon käyntikohteita ja pysähdyspaikkoja. Auto oli siisti ja nettikin olisi ollut käytettävissä. Sekä kuski että opas puhuivat sujuvaa englantia. He molemmat kertoivat kohteista sekä saaren elämästä meille retken aikana. Suosittelemme kyseistä retkeä kaikille, jotka tänne päättävät matkustaa!
Aiai, ihania kuvia! Nyt alkoi tehdä tuonne mieli. Lähempänäkin siis löytyy Uuden Seelannin tyyppisiä maisemia ja tuliperäistä maata. Kiitos tästä infopläjäyksestä!
Hei! Uusi-Seelanti meillekin Azoreista tulee vähän mieleen! Tänne kyllä kannattaa ehdottomasti tulla!