Andorran jälkeen suunnistimme kohti Ranskaa. Rajamuodollisuudet eivät kauaa kestäneet, eikä passeja kysytty. Myöhemmin Ranskan poliisit kuitenkin pysäyttivät kaikki ohi ajavat autot tarkastuspisteessä. Varmaankin autot tutkittiin Andorran vierailun takia, sieltä kun on houkutus tuoda enemmän halpaa tavaraa kuin on luvallista. No, meidän olemattomat ostokset eivät sallittua rajaa olisi ylittäneet muutenkaan, eivätkä poliisit näyttäneet olevan innokkaita tutkimaan autoamme ollenkaan, joten matkamme jatkui saman tien lyhyen pysähdyksen jälkeen. Hyvä niin, sillä matka kesti ja kesti. Olimme valinneet maisematien, vuoriston yli kulkevan mutkittelevan reitin nopean tunnelireitin sijaan. Myöhemmin yritimme päästä nopealle maksulliselle moottoritielle A9, mutta se tuntui mahdottomalta tehtävältä. Kyltit kyllä opastivat kyseiselle pikatielle useassa kohdassa, mutta tielle ei vain tuntunut pääsevän millään. Niinpä köröttelimme ilmaisella hitaammalla tiellä koko matkan aina päämääräämme Adgen kaupunkin asti, ajaen läpi jokikisen kylän ja kaupungin. Booking.com-palvelustakin jo soitettiin meille, että olemmeko ollenkaan tulossa hotellille, kun arvioitu saapumisaikamme oli jo reilusti ylittynyt. Lopulta pääsimme kuitenkin perille pitkän matkapäivän päätteeksi puoli yhdentoista aikaan illalla. Olimme taittaneet matkaa Espanjan Martorellista Ranskan Agdeen asti ja tutustuneet siinä samalla Andorraan ja ylittäneet siis koko Pyreneitten vuoriston. Siinä yhdelle päivälle ohjelmaa ihan riittävästi!
Agde on pieni merenrantakaupunki eteläisessä Ranskassa. Kaupungissa on vain reilut 20 000 asukasta, mutta ainakin näin kesällä ihmisiä tuntuu olevan paljon enemmän. Kaupungin keskusta on leppoisa mutta eloisa. Pieni vanhakaupunki löytyy, samoin muutama terassiravintola. Myös pienet markkinat näyttivät olevan meneillään keskustan alueella.
Cap d’Agde on Agden kaupungin kupeessa sijaitseva ja kaupunkiin käytännössä kiinni kasvanut lomanviettopaikka, tavallaan kaupunginosa siis. Tämän alueen väkiluku kasvaa keskikesällä ja tuo paljon ihmisiä alueelle. Harrastusmahdollisuuksia on tenniksestä golfiin ja vesiurheiluun. Kimmeltävä Välimeri pitkine hienoine hiekkarantoineen on Agden alueen ehdoton valttikortti.
Agdeen pääsee junalla muualta Ranskasta, mutta vuokra-auto on myös hyvä vaihtoehto täällä. Liikenne on kohtalaisen hillittyä, vaikkakin vilkasta. Julkisia ei näytä kulkevan kovin tiheään, joten kätevä ja nopea oma auto kyllä on. Lähin lentokenttä on Beziersin kaupungissa, joten tänne tullakseen ei tarvitse ajaa pitkää matkaa, kuten me teimme. (Ajoimme siis Barcelonasta asti.) Parkkipaikkoja löytyy ruuhkista huolimatta, joten senkin puoleen auto on suositeltavin vaihtoehto.
Cap d’Agdessa sijaitsee myös yksi erikoisuus, naturistikylä, ja pitihän se käydä katsastamassa, kun kerran sielläpäin liikuttiin. Kyseessä on hotellikomplekseja sisältävä kaupunginosa, lomanviettopaikka. Hotellit ovat varmaankin aika varattuja tähän aikaan vuodesta, ainakin porukkaa näytti olevan siihen malliin liikkeellä. Alueella on paljon ravintoloita ja kauppoja sekä tietysti naturistiranta. Vaatteet saa jättää kokonaan pois päältä täällä liikkuessa, mutta osa ihmisistä käytti niitä silti. Varsinkin illalliselle oli tapana pukeutua hienosti.
Kävimme päiväretkellä myös naapurikaupungissa Setessä. Sete on tärkeä kalastuskaupunki Välimeren rannalla. Se on kuuluisa kaupunkia halkovista kanaaleista. Paikka on näin elokuussa todella ruuhkainen, onhan tämä parhainta lomailuaikaa Ranskassa ja koko Euroopassa. Sete on Agdea selvästi suurempi ja vilkkaampi. Keskustan alue näytti silti kauniilta ja viihtyisältä.
Ranska on ruoka- ja viinimaa. Tämä tuli todettua tälläkin reissulla. Vaikka maa ei ole mitenkään erityisen edullinen, saa tuoretta ja laadukasta ruokaa ja viiniä silti selvästi halvemmalla kuin Suomen tasokkaammissa ravintoloissa. Talon viini on aina varma valinta, samoin ravintolan menu, johon kuuluu kolme ruokalajia. Menun hinta on aina alhaisempi kuin listan erillisistä ruokalajeista itse koottu kokonaisuus. Menun ruokalajeissakin on silti valinnanvaraa.
