Halusimme suunnata Balilta seuraavaksi Floresin saarelle. Meillä kävi Balin lentokentällä tosi hyvä säkä. Saimme liput Merpati Airlinesin lennolle Floresiin samalle päivälle, eikä meidän tarvinnut odotella lentoa kuin vajaat kolme tuntia, vaikkemme etukäteen tienneet ollenkaan lentoaikatauluja.
Floresiin oli Balilta puolentoista tunnin lento. Floresissa saavuimme saaren länsirannikon Labuan Bajo- nimiseen pieneen kaupunkiin, jossa meno oli huomattavasti Balin menoa rauhallisempaa. Turismi näytti olevan vielä aika alkutekijöissä. Lentokentällä meitä oli vastassa iso joukko kyydintarjoajia. Hyppäsimme lopulta kolmen paikallisen kyytiin. Ihmettelimme saattueemme suurta kokoa, mutta pojat vain sanoivat, että tämä oli heidän tiiminsä. Porukka ajelutti meitä pilkkahinnalla ympäri kylää. Etsimme majapaikkaa neljäksi yöksi. Päädyimme lopulta keskustasta 5km:n päässä sijaitsevaan The Jayakarta Suites- nimiseen hienoon hotelliin. Halusimme välillä hiukan luksusta, ja saimme tingittyä huoneen kohtuuhintaan. Etuina olivat merinäköala, kunnon aamiainen, hieno uima-allasalue, kuntosali sekä 24h:n ravintolapalvelut.
Ensimmäinen ilta Labuan Bajossa kului keskustassa pyörimiseen. Etsimme retkeä läheisille Komodon ja Rincan saarille seuraavaksi päiväksi. Matkatoimistoja oli paljon, ja kävimme useissa paikoissa kysymässä tarjouksia. Varasimme lopulta retken toimistosta, jossa oli paras ja selkein retken esittely sekä työntekijä puhui hyvää englantia. (Indonesiassa englantia ei yleisesti puhuta kovinkaan hyvin. Monet eivät esim. ymmärrä peruskysymyksiä.)
Koska halusimme vierailla sekä Komodon että Rincan saarilla sekä käydä snorklaamassa kahdessa eri paikassa, täytyi meidän herätä seuraavana aamuna kukonlaulun aikaan. Läheiseltä moskeijalta kantautui rukouskutsun kailotus, kun puoli viiden aikaan lähdimme hotellilta kohti keskustaa. Retki oli vain meille kahdelle, ja maksoimme siitä yhteensä n. 130e. Suhteellisen kallista mielestämme Indonesiaan, mutta toisaalta retki kesti 13h, siihen kuului lounas, juomat ja kaikki maksut ja pääsimme käymään monessa paikassa.
Köröttelimme ensin hitaalla veneellä kolme ja puoli tuntia Komodon saarelle. Matkalla näimme kaunista Indonesian saaristoa, vehreitä kukkulaisia saaria ja autioita hiekkarantoja. Komodolla meitä odottivat komodonvaraanit, joiden takia ylipäätään tulimme Floresiin ja Komodolle. Nämä maailman suurimmat liskot olivat mahtava näky. Näimme tunnin kävelyretken aikana kaksi täysikokoista varaania ja yhden nuoren yksilön. Emme päässeet kävelemään saarella yksin, vaan mukana piti olla Komodon kansallispuiston työntekijä, ”metsänvartija.” Helle oli armoton, mutta se helpotti hiukan, kun pääsimme takaisin veneeseen.
Sitten suuntasimme Pink Beachille. Pink Beach on yksi Komodon saaren monista hiekkarannoista. Sen hiekka on sävyltään hiukan punertavaa läheisen koralliriutan takia. Pääsimme snorklaamaan kirkkaisiin vesiin. Tämä oli ihan jotain toista kuin Balin Nusa Duassa. Vaikka riutta ei ollut kovin iso, näimme silti paljon värikkäitä kaloja ja hienoja korallimuodostelmia. Vesi oli hiukan viileämpää kuin Balilla tai Australian Isolla valliriutalla johtuen luultavasti merivirtauksista. Myöhemmin näimme vielä veneestä käsin kolme merikilpikonnaa, jotka nousivat pintaan haukkaamaan ilmaa.
Pink Beachilta matka jatkui Rincan saarelle, jossa oli Komodon saaren tavoin alue Komodon kansallispuistoa. Täälläkin meitä vastassa oli ”metsänvartija”, jonka mukana pääsimme tutustumaan Rincan luontoon. Näimme yhteensä 11 komodonvaraania. Ne olivat tulleet hellettä pakoon metsänvartijoiden hökkeleiden alle. Meitä kummastutti ja ihmetytti metsänvartijoiden puuttuminen varaanien elämään. Pitkällä kepillä, jonka päässä oli y- haara, he sohivat varaaneja saadakseen ne liikkeelle, joko pois tieltä tai siirtymään paremmalle paikalle katselun ja valokuvauksen kannalta. Me kun olimme tottuneet siihen, ettei luonnon eläinten elämään saa puuttua. Galapagos- saarilla tai Antarktiksella eläimille ei saanut edes äännellä. Täällä tilanne oli aivan toinen. Varaanit olivat kyllä aika suloisia liikkuessaan eteenpäin ruttuisten jalkojensa varassa ja haistellessaan ympäristöä pitkällä kielellään.
Ison varaanijoukon lisäksi näimme Rincan saarella yhden ihan pienen varaanin, ehkä vain puolentoista vuoden ikäisen. Se oli uskaltautunut alas puusta vaarallisille teille. Aikuiset varaanit syövät välillä nimittäin pienempiä lajitovereitaan, joten turvallisin paikka poikasille on puussa. Myös merikotkat voivat saalistaa näitä pieniä liskoja.
Rincan saarella asustaa myös villihevosia ja villisikoja, mutta niitä emme harmiksemme nähneet. Makaki- apinoita näimme kylläkin, samoin kaksi vesipuhvelia, joista toinen oli sille ominaisella paikalla mutalammikossa. Vettä kului ja hiki virtasi taas kävellessämme kansallispuistossa. Kävimme näköalapaikalla, josta avautuivat vehreät kukkulaiset palmupuiset maisemat. Vielä viimeinen katsaus komodonvaraaneihin, ennen kuin hyppäsimme takaisin veneeseen.
Takaisintulomatkalla pääsimme snorklaamaan Floresin saaren edustalla olevan pienen saaren rantavesiin. Koralleista oli kuitenkin vain pieni osa tallella, eikä paikka ollut niin hieno kuin Komodon Pink Beachin edustan riutta. Harmi, että indonesialaiset eivät ole onnistuneet suojelemaan koralleita, vaan suuri osa niistä on pilattu kalastajien toimesta. Myös luonnonkatastrofit ovat tuhonneet koralleja jonkin verran.
Erittäin onnistuneen ja pitkän retkipäivän jälkeen päätimme nauttia pari päivää hulppeasta hotellistamme. Vietimme aikaa uima-altaalla. Lepäilimme päivät pitkät altaan katoksessa ja pulikoimme uima-altaassa. Sää suosi meitä todella Floresilla. Sedakaudesta huolimatta aurinko paistoi joka päivä kello neljään asti, jolloin taivas meni pilveen. Vettä emme niskaamme saaneet kertaakaan.
Kävimme myös kahdeksan kuukauden tauon jälkeen kuntosalilla, joka hotellissamme oli ihan kohtalainen. Sieltä löytyi mm. juoksumatto, penkkipunnerruspenkki ja käsipainoja. Kyllä siellä lihakset ihan kipeiksi sai, kun kahtena peräkkäisenä iltana kävi vähän rautaa vääntämässä!
Floresin saarella olisi tietty voinut käydä muuallakin kuin Labuan Bajossa, mutta liikkuminen saaren kapeilla teillä olisi ollut melkoisen hidasta, eikä joka paikassa jaksa koko ajan olla menossa jonnekin. Sitäpaitsi tärkeintä oli nähdä ne komodonvaraanit! Floresilta lensimme takaisin Balille. Balille emme enää uudestaan jääneet, vaan päätimme jatkaa eteenpäin muille saarille.
