Koh Lipe ja Koh Mook – ensimmäiset kohteemme Thaimaassa

Langkawilta matkamme jatkui Thaimaan puolelle lautalla. Lauttamatka Koh Lipen saarelle kesti puolisentoista tuntia. Rajanylitys kävi helposti. Täytimme matkalla maahantulopaperit, jotka lauttafirman työntekijä keräsi passiemme lisäksi pois. Koh Lipen puolella saimme sitten passimme takaisin. Niihin oli merkattu oleskeluluvaksi Thaimaahan 15 päivää. Emme olleet etukäteen hakeneet pidennettyä viisumia Thaimaahan, joten jos haluaisimme oleskella maassa pidempään kun nuo 15 päivää, olisi edessä  viisuminuusimisreissu. Olisi tietysti ollut mahdollista myös lentää Thaimaahan, jolloin olisimme saaneet 30 päivän oleskeluluvan. Näin olikin aluksi tarkoitus tehdä, mutta muutimmekin sitten mielemme ja saavuimme maahan maateitse (vesiteitse).

 

Koh Lipelle halusimme mennä sen vuoksi, että sitä on kehuttu Thaimaan parhaaksi paikaksi. Tässä vaiheessa Thaimaan kierrosta meidän on vaikea sanoa, onko Koh Lipe meidän suosikkikohteemme Thaimaassa vai ei, sen näyttää aika. Joka tapauksessa ajatus rennosta ja huolettomasta lomailupaikasta tuntui houkuttelevalta.

 

Meillä oli majapaikkakin valmiiksi mietittynä Koh Lipeltä, paikka, jossa kaverimme olivat olleet muutama kuukausi aiemmin. Olikin vain käynyt niin, että kyseisen paikan omistaja oli vaihtunut ja bungalowien hinnat tuplaantuneet, joten jouduimme alkaa kysellä muiden majapaikkojen hintoja. Hintataso oli mielestämme yllättävän korkea huoneiden tasoon nähden.  Kun Langkawilta olimme saaneet kunnon huoneen 10 eurolla, niin täällä sillä ei saanut mitään. Kävelimme rinkkojen kanssa useita kilometrejä, käytännössä läpi koko saaren etsiessämme majoitusta. Ajattelimme, että saaren syrjäisemmillä rannoilla olisi edullisempaa majoitusta (ja myös enemmän omaa rauhaa) tarjolla. No, eipä löytynyt mitään ihmeempää, joten lopulta palasimme takaisin päärannalle hiestä märkinä ja jatkoimme kyselemistä siellä. Jouduimme lopulta tyytymään kulahtaneeseen bambumökkiin, jonka seinässä oli apinanmentävä reikä ja jonka lattia oli niin heikonoloinen, että kunnon hyppiminen siinä olisi varmaan  sorruttanut koko lattian. Onneksi majapaikassa oli kunnon hyttysverkko. Vesijohtovesi oli jääkylmää ja vessa piti vetää kaatamalla sinne saavista vettä. Vessapaperi ei kuulunut huoneen hintaan, koska sitä ei saanut heittää pönttöön. Heh, kuitenkin paikan työntekijä neuvoi meille, mistä vessapaperia sai ostaa. Kaikenlaisia selityksiä sitä kuuleekin.

 

Thaimaan pienille saarille matkatessa kannattaa huomioida se, että niissä ei monestikaan ole pankkiautomaatteja. Onneksi tiedustelimme asiaa Langkawilla, emmekä luottaneet siihen, että Lipeltä löytyisi automaatti. Nostimme sitten Langkawilta rahaa ja vaihdoimme ne siellä Thaimaan bahteiksiI. Tosin päästyämme Lipelle saimme tietää, että kyllä sieltä luottokortilla rahaa saa joistain liikkeistä kolmen prosentin provikalla. Lisäksi luottokortit käyvät joissain matkatoimistoissa, eli venematkojen maksu onnistuu kyllä kortilla.

 

Itse Koh Lipe oli ihan mukava paikka, tosin saari oli turistisempi kuin mitä etukäteen olimme ajatelleet. Autoja ei ollut, eikä paljon muitakaan moottoriajoneuvoja mopotakseja ja golfautoja lukuun ottamatta. Paikallista elämää ei juurikaan ollut, saari oli tehty turisteille. Koh Lipen valttikortteja ovat rauhallisuus ja rento tunnelma. Täällä ei tarvitse tehdä mitään, täällä ei ole juuri mitään tekemistä. Täällä vain rentoudutaan ja vietetään lomaa. Meidänkin päivämme Lipellä kuluivat levätessä ja rantaelämästä nauttiessa.

 

Löysimme onneksi hiukan huokeamman ja paremman majapaikan kahdeksi muuksi yöksi. Aika hassu mökki tämäkin majapaikka kuitenkin oli. Jos tsunami pyyhkäisisi Koh Lipelle, ei kyllä jäljelle jäisi varmaan mitään, niin heikosti nämä rakennukset täällä on tehty. No, tässä mökissä sentään oli lautalattiat. Terassilla oli mukava istuskella ja makailla vaikkapa riippumatossa oluesta nauttien.

 

Koh Lipen saarelta siirryimme kolmen päivän jälkeen veneellä Koh Mookin saarelle. Nämä vene/lauttamatkat tuntuvat Thaimaassa olevan todella kalliitta. Me maksoimme venematkasta Koh Lipeltä Koh Mookille n. 30e/hlö. Matka kesti parisen tuntia. Kyseessä oli tosin nopea vene, mutta silti…

Koh Mook osoittautui vielä Lipeä paremmaksi paikaksi, sillä täällä turisteja oli todella vähän. Majapaikkojen taso tosin oli sitä samaa vaatimatonta lautahökkeliä, ainakin näin budjettimatkalaisen näkökulmasta. Ranta oli hiljaisempi ja vesi kirkkaampaa kuin Lipellä. Mookilla oli myös enemmän paikallista asutusta, johon pääsimme hiukan tutustumaan, kun kävelimme saaren pääkylään. Paikalliset asuivat kyllä aika hurjannäköisissä hökkeleissä kaatopaikkoja muistuttavilla alueilla. Oli kuitenkin ihan mielenkiintoista nähdä myös hiukan paikallista menoa. Kauppojen hintatasokin oli paikallisten alueilla sitä luokkaa, mitä ajattelimme sen Thaimaassa yleisesti olevan. Täällä näköjään turismi on lisännyt hintoja tietyillä alueilla, ja reilusti.

 

 

Koh Mookilla emme tyytyneet vain lepäilemään, vaan vuokrasimme kanootin viideksi tunniksi. Halusimme päästä käymään naapurisaarella Koh Kradanilla. Olimme käväisseet Kradanin rannalla veneellä edellisenä päivänä matkalla Lipeltä Mookille, kun pari matkustajaa jäi kyseiselle saarelle. Meistä saari vaikutti Mookin saarta paremmalta lähinnä pidemmän hiekkarannan vuoksi. Päästyämme perille reilun tunnin melomisen jälkeen huomasimme kuitenkin erehtyneemme. Saarella oli huomattavasti enemmän turisteja kuin Mookilla. Lisäksi rannan tuntumassa oli monta isoa venettä sekä suuri määrä paikallisia tai aasialaisia turisteja uimassa pelastusliivien kanssa. Kaiken kukkuraksi hintataso ainakin ravintoloissa oli lähes kaksinkertainen Mookiin verrattuna. Kyllä Koh Mook oli sittenkin parempi valinta!

Käväisimme uimassa Kradanin rantavedessä. Vesi on kyllä täällä Thaimaassa suloisen lämmintä! Sitten hyppäsimme kanoottiin ja aloitimme melomisen takaisin Mookille. Kyllä varmasti kropassa tuntuisi seuraavana päivänä, että on tullut melottua, sen verran ison lenkin heitimme tuona päivänä kanootilla! Aallokko oli näin iltapäivällä yltynyt, joten melominenkin oli hitaampaa. Käväisimme katsomassa Koh Mookin rantavesien luolia. Jotkut uivat luolissa, me pyörähdimme niissä kanootin kanssa. Kova aallokko teki luolavisiitistä hiukan haastavan, mutta selvisimme siitä onneksi melkein naarmuitta.