Montenegron rannikko on maan suosituinta matkailualuetta, eikä syyttä. Maisemat ovat henkeäsalpaavan kauniit. Maa on suurimmaksi osaksi vehreää vuoristoa, mutta kimmeltävä meri tuo sopivan lisämausteen jylhille vuorille. Välimeri on mielestämme aina mukava kesäkohde. Muistissa on vielä viime kesäinen Maltan matka. Tämäkään Välimeren kohde ei pettänyt meitä.
Kotoriin pääsee maan pääkaupungista Podgoricasta bussilla reilussa parissa tunnissa ja maisemat matkan varrella ovat hienot. Kotorin bussiasema sijaitsee lyhyehkön kävelymatkan päässä vanhankaupungin portista. Meillä oli majoitus varattuna juuri vanhasta kaupungista. Kotorissa näyttää olevan tarjolla mukavasti majapaikkoja, niin hostelleja kuin hotellejakin.
Kotorin vanhakaupunki kuuluu Unescon suojelukohteisiin. Se sijaitsee upealla paikalla Kotorinlahden rannalla. Ympärillä kohoavat jylhät vuoret. Kaupungin kapeat kujat houkuttelevat matkaajia. Lukuisat myymälät ja ravintolat tarjoavat vaihtoehtoja ja ajanvietettä. Tunnelma on leppoisa ja rauhallinen. Siellä täällä nukuskelee kissoja. Tuntuu, että jokaisesta kadunkulmasta, portista ja rakennuksesta voisi räpsäistä valokuvan.
Kotorin miinuksena mainittakoon kaupungin turistisuus. Onhan se tietysti selvä, että näin hieno paikka houkuttelee paljon matkailijoita. Kaupungin edustalla käy Välimeren risteilijöitä, jotka tuovat kaupunkiin lisää turisteja. Päivisin vanhassa kaupungissa onkin hulinaa, kun retkiryhmät ja ryhmämatkailijat tutustuvat Kotoriin. Illalla väkimäärä hiukan vähenee, ja jos jaksaa herätä aamulla aikaisin ylös, kuten me teimme, saa valokuvata lähes tyhjiä katuja.
Toisena miinuksena on melko kallis hintataso verrattuna esimerkiksi pääkaupunki Podgoricaan. Jos Podgoricassa kaksi ihmistä ruokailee kymmenellä eurolla, on vastaava summa Kotorissa lähes tuplaten kalliimpi. Jokunen pikaruokalan tyyppinen paikka Kotorissa onneksi löytyy. Hintataso on hiukan edullisempi, ruuan laatu silti sama, mutta paikat muuten vaatimattomampia. Reppumatkaajan valinta siis!
Monet matkailijat kiipeävät kaupungista käsin ylös vieressä kohoavan vuoren huipulla komeilevalle Kotorin linnakkeelle. Näin kesällä lämpötilan keikkuessa reilusti 30 asteen paremmalla puolella kipuaminen kannattaa toteuttaa joko aikaisin aamulla tai myöhemmin illalla. Kuuma on joka tapauksessa, sillä helle ei hellitä Kotorissa yölläkään.Vettä mukaan siis reilusti!
Vaellus ylös linnakkeelle kestää vauhdista ja tauoista riippuen noin 30-50 minuuttia. Itse kuvailimme paljon ja etenimme siis suht rauhalliseen tahtiin, mutta hiki virtasi siitäkin huolimatta. Maisemat kuitenkin palkitsivat jälleen kerran. Todistimme ylhäällä auringonlaskua vuoren taa ja helteisen päivän muuttumista helteiseksi illaksi.
Satuimme Kotoriin juhannusaaton aikaan, ja koska helle oli armoton, halusimme päästä uimaan. Hostellilla meille suositeltiin n. 42 km:n mittaista pyöräretkeä Kotorinlahden ympäri. Vuokrasimme siis hostellilta pyörät päiväksi (7€/pyörä) ja lähdimme matkaan. Vanhankaupungin pääsisäänkäynnin portin luona olevasta turisti-infosta saimme kartan. Ilmankin karttaa olisi hyvin pärjännyt, mutta ajattelimme siitä olevan hyötyä pysähdyspaikkoja miettiessä.
Lämpötilat lähentelivät täälläkin 40 astetta, joten uimataukoja tuli pidettyä melko usein. Kotorinlahden päänähtävyys Kotorin kaupungin lisäksi on Perastin kylä, jonka edustalla on pari pientä saarta. Saarille on mahdollista ajella veneellä, mutta me tyydyimme katselemaan niitä mantereelta käsin.
Perastin kylän kohdilla on myös hyviä uimapaikkoja, sillä vesi on täällä kirkkaampaa kuin Kotorinlahden pohjukassa, jossa Kotorin kaupunki sijaitsee. Tällä helteellä meille kyllä kelpasivat myös hiukan huonommatkin uimapaikat. Pääosa uimapaikoista on betonilaitureita, joista osasta johtaa rappuset veteen. Siellä täällä on myös pieniä sorarantoja. Vesi on lämmintä, mutta joissain paikoissa aika viileääkin, varsinkin pohjasta. Tämä johtuu siitä, että ylhäältä vuorilta laskevat purot tuovat mereen kylmää vettä. Kuumalla säällä tämä sopii oikein hyvin.
Kotorinlahden ympäri vievä tie on samalla autotietä, joten varovaisuus on paikallaan. On hyvä ajaa niin oikeassa laidassa kuin mahdollista, jotta autojen ei tarvitse pysähtyä pyöräilijän takia. Kylien kohdalla kannattaa kurvata alas erilliselle rantatielle, jossa on huomattavasti vähemmän liikennettä. Samalla näkee paremmin maisemia ja pääsee helpommin uimapaikoille.
Pyörällä ei pääse kokonaan Kotorinlahden ympäri, vaan pieni etappi täytyy mennä autolautalla. Matka kestää viitisen minuuttia. Pyöristä veloitetaan 1€ per pyörä, ihmiset pääsevät ilmaiseksi. Lautta tuo mieleen Suomen lossit, mutta siinä ei ole vedenalaista vaijeria.
Jätimme nyt Montenegron taaksemme ja suuntasimme kohti uusia maita. Ihan kiva vierailu meillä tässä maassa oli. Päällimmäisenä jäivät mieleen upeat maisemat. Vielä bussissa halki maan kohti Serbiaa saimme niitä ihastella.