Delhin parempaa puolta nähtävyyksien merkeissä

Vaikka Delhi itsessään oli ikävä paikka ja hotellimme siisteyttä lukuun ottamatta huono, niin Delhin nähtävyydet olivat kuitenkin hienoja. Emme olisi voineet kuvitellakaan kiertävämme nähtävyyksiä omatoimisesti, joten buukkasimme hotellilta kaupunkikierroksen. Oikeastaan kyseessä oli auton vuokraus kuskeineen päiväksi meille kahdelle. Maksoimme lystistä n. 20e. Hinta sisälsi kuskin, bensat ja parkkipaikkamaksut.

Ensimmäiseksi kurvailimme katsomaan Laxmi Narayan Mandir- hindutemppeliä. Temppelille oli ilmainen sisäänpääsy. Kamerat ja kännykät piti jättää säilytykseen temppelin ulkopuolelle. Kengät piti riisua pois, niin kuin aina hindutemppelille mentäessä. Tämä oli mielestämme vähän inhottavaa, sillä lattiat, joilla kävelimme, olivat paikalla asustavien pulujen jäljiltä aika sottaisessa kunnossa. Lisäksi monenkaan paikallisen jalanpohjat eivät näyttäneet kovinkaan puhtailta. Kertakäyttösukat tai muut suojat olisivat olleet paikallaan. Itse temppeli oli hienoin tähän asti näkemämme hindutemppeli.

 

Hindutemppeliltä matka jatkui parlamenttitalon ja muiden hallintorakennusten kautta vanhalle Qutab Minar- minareetille. Qutab Minar on maailman korkein tiiliminareetti. Korkealta se kyllä näyttikin. Alueella oli minareetin lisäksi raunioituneita rakennuksia, joita ei oltu entisöity, ja vaihteeksi ihan hyvä niin. Tähän nähtävyyteen maksoimme pääsymaksun 250 rupiaa (n. 4e)/hlö.

Lotus- temppeli oli seuraava käyntikohde. Tänne oli ilmainen sisäänpääsy. Tyydyimme katselemaan temppeliä ulkoapäin, osin myös siitä syystä, että tällekin  temppelille piti riisua kengät pois jo  paljon ennen itse temppeliä ja kävellä ulkona likaisia kulkuväyliä pitkin. Temppeli oli aika moderninnäköinen ja siitä tuli väkisinkin mieleen Sydneyn oopperatalo.

 

 

Seuraavana piti olla vuorossa keisari Humayunin hautakammio. Kuski ajoi erään liikenneympyrän ohi. Liikenneympyrän keskellä jökötti jokin pömpeli. Kuski sanoi meille, että tuossa se hautapaikka on, ottakaa kuva siitä autosta käsin. Kuski kertoi, että keisarin hauta oli siinä pienessä pömpelissä maan sisällä. Hetken päästä aloimme miettiä, että mitenhän tuo asia nyt olikaan. Miten suuren ja mahtavan keisarin hauta voi olla noin pieni ja vaatimaton? Tähän asti käymämme haudat ovat kaikki olleet suuria ja koristeellisia ja alue on sisältänyt useita rakennuskomplekseja, eikä vain yhtä tällaista pientä rakennusta.  Meille tuli sellainen olo, että kuski piti meitä ihan tyhminä! Meillä oli myös mukanamme Delhin kartta, jossa oli pienillä kuvilla kaikki tärkeimmät nähtävyydet, eikä hautapaikan kuva näyttänyt yhtään samalta kuin tuo pömpeli. Tässä vaiheessa kuski vei meidät katsomaan seuraavaa nähtävyyttä, Intia- porttia.

Intia- portin jälkeen sanoimme kuskille, että haluamme mennä Humayunin mausoleumille, koska emme uskoneet, että se aiempi pieni liikenneympyrässä kököttävä pömpeli oli kyseinen hauta. Kuski empi ja vetosi siihen, että ulkona on niin kuuma. Olihan ilma kuuma (46 astetta), mutta halusimme silti kiertää kaikki nähtävyydet, mitkä meille oli luvattu hotellilta. Kuski sitten suostui ja ajoi takaisin liikenneympyrälle, jossa tuo pikkuinen rakennelma edelleen seisoi. Itse keisari Humayunin hauta-alue oli ihan kyseistä paikkaa lähellä. Sinnekin oli 250 rupian sisäänpääsymaksu. Hauta-alueen rakennelmat olivat todella hienot, itse mausoleumirakennus tietenkin kaikkein hienoin. Arkkitehtuurista tuli mieleen Lähi-Idän islamistiset rakennukset. Humayunin hauta onkin rakennettu persialaistyyliseksi, olihan itse keisari muslimi ja suurmoguli.

 

 

Delhin Punainen linnoitus oli myös ihan hieno paikka käydä. Tämä oli kolmas paikka, jonne oli 250 rupian pääsymaksu. Itse intialaiset maksoivat vain 10 rupiaa, kaikki ulkomaalaiset maksoivat siis 25- kertaisen pääsymaksun. Eihän tuo 250 rupiaa tietenkään ole paljoa meille suomalaisille, mutta joillekin muille ulkomaalaisille summa saattaa olla suurikin. No, tämä on tätä kaksoishinnoittelua. Emme sitä missään nimessä kyllä kannata. Tosin se hyvä puoli siinä on, että pääsee kaikkien paikallisten jonojen ohi nopeasti sisään nähtävyyksille.

 

Intiassa hindulaisuus on pääuskonto, mutta muslimeja maassa on myös jonkin verran. Kävimme Delhin Jama Masjid- moskeijalla. Moskeijalle johtava kävelytie oli täynnä katukojuja ja kaupustelijoita, mutta täällä asioivat pääasiassa paikalliset. Me raivasimme tiemme moskeijalle. Emme taaskaan menneet ihan sisälle asti , koska kulkureitti ei houkutellut astelemaan paljain jaloin. No, olihan noita moskeijoita jo tullut nähtyä ympäri maailman.

 

Retken jälkeen kuski odotti meiltä juomarahaa. Hän kysyi, olemmeko tyytyväisiä päivään ja palveluun. Sanoimme, että muuten ihan hyvä, mutta emme pitäneet siitä, että hän valehteli meille Humayunin haudasta. Emme tietenkään voineet sellaisesta palvelusta mitään juomarahaa antaa, sehän nyt oli selvä.  Lisäksi meillä oli koko retken ajan sellainen tunne, että kuski vain halusi retken nopeasti pois alta ja kiirehti paikasta toiseen. Delhissä täytyy näköjään retkilläkin olla tarkkana, ettei tule huijatuksi. Ja se Humaynin hauta vielä kun oli mielestämme juuri koko Delhin hienoin nähtävyys!