Jokainen Azoreiden saari on kaunis, niin myös Sao Jorge. Vehreät niityt, vuoristoiset maisemat, hienot vaellusreitit ja henkeäsalpaavan upeat näköalapaikat, niistä on tämä saari tehty.
Sao Jorge on pitkähkö kapea saari. Sen rantaviivaa hallitsevat suurelta osin jyrkät kalliorinteet. Asukkaita saarella on vain 9500. Saarelle pääsee lentäen Azoreiden pääkaupungista Ponta Delgadasta. Lähisaarilta kätevin tapa saapua saarelle on vesiteitse.
Me tulimme Sao Jorgelle lautalla Picon saarelta. Lippu maksoi 10,50€/hlö ja matka kesti n. 40 minuuttia. Majoituimme Velasiin, joka on toinen saaren pikkukaupungeista. Nappasimme välittömästi allemme vuokra-auton, jolla sitten ajelimme pari päivää ympäri saarta. Oma auto onkin erittäin suositeltava menopeli millä tahansa Azoreiden saarella. Liikenne on melko vähäistä ja teitä on suhteellisen paljon. Maisemat ovat hienot ja omalla autolla pääsee juuri sinne, minne haluaa.
Majapaikaksi olimme valinneet Quinta do Canavialin, joka sijaitsee hiukan Velasin keskustan ulkopuolella vuoren rinteellä, oikein komealla paikalla siis. Näkymät ovat suoraan kimaltelevalle merelle. Kalliojyrkänteet estävät näkymät Picon tulivuorelle, mutta tämä maisemaa hallitseva naapurisaaren vuorenhuippu näkyy kyllä yleisesti Sao Jorgen saarelta käsin.
Majapaikan ystävällinen emäntä neuvoi meille muutamia käyntikohteita, joita ei kannata jättää väliin, jos Sao Jorgen saarelle tulee. Yksi tällainen on Norte Granden kylässä saaren pohjoisosassa sijaitseva kaunis uimapaikka. Kyseessä on meren rannalla oleva laavakivestä muodostunut luonnonallas. Merivesi on melko viileää, vain noin 20-asteista, mutta altaan vesi on tätä lämpimämpää. Satuimme uimapaikalle nousuveden aikaan. Meren tyrskyt löivät välillä altaan puolelle. Vesi oli virkistävän raikasta. Tummat laavakivet imevät itseensä auringon lämpöä, joten kylmä siellä ei kyllä tullut.
Myös Sao Jorgen saari on oiva paikka nauttia vaeltamalla Azoreiden hienosta luonnosta. Saarella on useita vaellusreittejä. Reiteistä paras on kuitenkin saaren pohjoisosien Santo Criston vaellus. Tämä vaellus on kymmenen kilometrin mittainen ja sen voi tehdä kummin päin haluaa. Me jätimme auton päätien varteen alle 10 km päähän Calhetan kaupungista itään.
Aluksi vaellus kulkee pääasiassa alamäkeen. Reitti mutkittelee suurimmaksi osaksi metsän suojissa. Välillä aukenevat hienot näkymät vuoristoon metsän raosta. Alamäkiosuuden puolivälissä on kaunis vesiputous. Alamäkietappi päättyy meren rannan Santo Criston laguuniin.
Laguunin jälkeen reitistä tulee vaihtelevampaa. Ylä- ja alamäet vuorottelevat. Vaellus kulkee vuoren rinteillä meren rantaa pitkin. Pieni tuulenhenkäys vilvoittaa mukavasti, vaikka aurinko porottaisikin. Maisemat ovat upeat. Reitti päättyy lopulta pieneen kylään, jossa on siis myös reitin vaihtoehtoinen aloituspiste. Kylässä on pieni ravintola, josta soitimme taksin. 20 eurolla pääsimme takaisin vaelluksen alkuun. Ei ollut kovin kallis kyyti verrattain pitkästä matkasta.
Yksi hyvä käyntikohde Sao Jorgella on saaren länsipäässä sijaitseva Sete Fontes-metsä. Sete Fontes on kuin suoraan sadusta. Rähjäisen huoltorakennuksen seinillä kasvaa köynnöskasveja. Metsän puut ovat suuria ja punarunkoisia ja kivet sammaleisia. Pöydät ja tuolit näyttävät siltä, että niissä viihtyisivät maahiset tai muut metsän satuolennot. Lepakot lentävät metsän lammelle juomaan keskellä päivää. Tämä paikka tuntuu jotenkin erityiseltä.
Kävimme myös saaren vastakkaisessa päädyssä Topon kylässä. Täälläkin olisi voinut käydä uimassa luonnonaltaassa. Karu saari ja punakupolinen majakka ovat Topon tunnusmerkkejä.
Me vietimme Sao Jorgen saarella kaksi yötä ja kaksi päivää. Päivä pari olisi hyvinkin mennyt vielä lisää. Saari on melko pieni ja rauhallinen ja sen kyllä kiertää aika äkkiä, mutta kauniista luonnosta voisi nautiskella pidempäänkin. Tämä kohde on nimenomaan rauhaa ja luontoa rakastavalle matkaajalle.