Autolla Lofooteilla

Norjan luoteisosissa sijaitsevaan Lofoottien saariryhmään tutustuu parhaiten omalla autolla. Kilpisjärveltä matka Lofoottien niin sanottuun pääkaupunkiin Svolværiin kestää reilut kuusi tuntia, mutta matkalla saattaa tulla pysähtyneeksi useampaan otteeseen ihastelemaan maisemia ja räpsimään valokuvia.

Paras aika matkustaa Lofooteille on kesä. Heinä-elokuu on vilkkainta matkustusaikaa, mutta kesäkuussa on hieman rauhallisempaa. Säät voivat vaihdella paljonkin. Lofooteilla on mahdollista päästä nauttimaan aurinkoisen lämpimistä ja tyynistä kesäpäivistä kera yöttömän yön. Toisaalta huonolla tuurilla sää voi olla pilvinen ja sateinen, jolloin hienot maisemat eivät pääse oikeuksiinsa. Valoisaa on silti aina kesäaikaan, sillä Lofootit sijaitsee reilusti pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Mutta mikä parasta, Lofooteilla ei ole juuri ollenkaan hyttysiä!

Lofootit ovat kuuluisia komean jylhistä terävähuippuisista vuorista, jotka antavat saariryhmän maisemille omaleimaisuutensa. Vuoria pääsee ihastelemaan monestakin kohtaa alhaalta käsin. Jos vaeltaminen kiinnostaa, on Lofootit siihen oiva kohde, ja silloin maisemiakin näkee vähän eri kuvakulmista. Monet vaellukset vievät kuitenkin aina huipulle, joten kuntoa ja ketteryyttäkin vaaditaan, ainakin jos huipulle mielii. Edellisessä Lofoottien postauksessamme oli tuhti tietopaketti vaeltamisesta Lofooteilla.

Tiet ovat Lofooteilla kapeammat ja mutkikkaammat kuin Suomessa. Ajoajat ovat myös pidemmät. Täällä ei siis kannata edetä kiireessä. Tunnelit tuovat vaihtelua ajamiseen. Näköalapaikkoja soisi olevan enemmän. Tilan puutteen vuoksi niitä on Lofooteilla vain siellä täällä.

Svolvær on Lofoottien epävirallinen pääkaupunki, ja sieltä löytyy palveluita eniten. Täällä kannattaakin tankata auto ja täydentää ruokavarastoja. Turisti-infossa voi käydä kyselemässä neuvoja ja vinkkejä. Svolværissa on myös ravintoloita, kahviloita ja leirintäalueita ja muita majapaikkoja.

Mahtavien lumihuippuisten vuorten lisäksi Lofootit tunnetaan viehättävistä pikku kalastajakylistään. Saaren läpi kulkevan E10-tien eteläkärjessä on pieni Å eli Å i Lofoten. Täälläkin on mahdollista yöpyä.

Melko lähellä Å:ta on myös kaksi muuta valokuvauksellista kalastajakylää, joissa kannattaa viettää aikaa. Reinen kylässä on suosittu Reinebringenin vaellusreitti ja samanniminen vuorenhuippu, jonka valloittaminen on monen Lofooteille matkaavan tavoitteena. Läheisessä Hamnøyan kylässä on Reinen tavoin omia kauniita yksityiskohtia.

Reinen ja Å:n kylien välissä on Moskenesin leirintäalue, jossa kannattaa yöpyä, jos on karavaanari tai kuljettaa telttaa mukanaan. Leirintäalue on kauniilla paikalla ja siihen paistaa ihanasti ilta-aurinko, ainakin kirkkaalla säällä.

Henningsværin kylässä ei ole leirintäalueita, mutta muita majoituksia, kuten kalastajamökkejä ja hotelleja, löytyy. Kylässä on myös hiekkaparkki, jossa voi yöpyä ilmaiseksi vaikkapa omassa autossa. Parkkipaidan laidalla olevat vessat ovat auki yötä päivää.

Lofooteilla voi periaatteessa yöpyä missä vain parkkipaikalla tai levikkeellä, jos lähettyvillä ei ole ”No camping”-kylttiä. Peseytymistä ajatellen on kuitenkin kiva yöpyä ainakin osa öistä ihan leirintäalueella tai kalastajamökissä. Hotellikin on vaihtoehto. Majapaikkojen hinnat ovat lähellä Suomen hintoja.

Lofooteilla näkee paljon turskankuivatustelineitä. Kalaa kuivatetaan merenrantojen tuntumassa. Turska onkin sellainen ruokalaji, jota kannattaa Lofooteilla ollessa maistaa. Lähes jokaisessa kylässä on oma pikku ravintolansa, josta turskaa saa. Ravintolaruoka on jonkin verran kalliimpaa kuin Suomessa, mutta kyllä täällä ravintolassa silti kannattaa ainakin kerran käydä.

Lofooteille on hyvä varata aikaa vähintään muutamia päiviä. Viikkokaan ei ole liian pitkä aika. Itse vietimme siellä viisi yötä. Ehdimme nähdä paljon, ja saimme varsin monipuolisen kuvan paikasta. Toisaalta monia paikkoja jäi näkemättä, eikä Lofooteille palaaminen uudestaan ole mahdoton ajatus. Vaelsimme paljon, joten näimme maisemia paljon myös ylhäältä käsin. Sieltä ne näyttivätkin kyllä hienoimmilta! Itse asiassa on hämmästyttävää, että näinkin lähellä Suomea on niin jylhiä ja upeita maisemia.